Takertuja

Niin Dearling hän musersi minut erollamme, etten puoleen vuoteen nähnyt itkutonta päivää. En halunnut kelvata muille. Halusin vain olla rikki, jäädä sellaiseksi kuin hän oli minut muovannut. Että hän sitten joskus, kun haluaisi minut takaisin, voisimme olla jatkaa siitä, mihin olimme joskus jääneet. Niimpä minä odotin. Odotin että aikakin sääli minua, mutta kaipuu ei koskaan hellittänyt. Ja kaipuu on se, joka tuhoaa ihmistä sisältä päin. Se musertaa soluja istuttaen niihin sairautta häntä kohtaan. Ja lopulta minä halusin sen päättyvän. Tulin sairaaksi sisältä. Tulin sairaaksi ruuasta ja siihen auttoi oksentaminen. Kun hän ei ollut minun hallussani, pystyin hallitsemaan syömistä. Joka kerta, kun oksensin tunsin vapautuvani hänestä, puhdistuvani sisältäpäin. Niin Dearling, minä lopetin itkemisen.

Ei niin viisas

Minä en tunne sairautta kehossani. Se on rakentanut harakanpesän lämpimään sädekehäni alle. Sinä et Dearling ymmärrä sisällissotaa sisälläni. Yhtenä hetkeä hymyilen maailman onnellisempana ja sitten päänsisällä romahtaa kaikki. Joskus niin lujaa ja nopeasti, ettei sitä ymmärrä ja luulee lentävänsä. Niinkin on käynyt. Ja minä olin ainut, joka ei tiennyt putoavansa.

Se toimi sittenkin

Minä taistelin meistä koko sateisen syksyn ja lopulta tarvittiin tilaa kolmensadan kilometrin verran, että saimme palasemme sopimaan yhteen. Enkä siltikään kadu sodassa menetettyjä sieluja. Oi rakkaani, en kadu mitään.

Rakas pukki

Hei muru tuo mulle jouluksi heikki heroiinia,
niin poltellaan yhdessä ja
mä paastoan pari viikkoa nälkiintymättä
-14kg ja sairaalaan hoitoon
siinä kaikki mitä tänävuonna toivon.

Syksy toi sen kaiken

Sinä kuuntelit hiljaa, kun minä valitin
kuinka maailma on synkkä ja pilvet painaa
kuinka itseeni petyin ja haaveeni alitin
Iholleni sinä puhalsit viileää ilmaa

Minullakin kai hauskaa ollut on

Ei siinä mitään, sanot ja hymyilet. En näe pettymystä silmistäsi, vaikka kuiskaatkin korvaani vähän liian uhkaavasti tee omat virheesi, mutta älä ota minua niihin mukaan. Ja sinä jäät jouluksi kotiin, jotta me voimme taas leikkiä onnellisia esiripun ollessa ylhäällä.

Siinä on hyvä olla

Itken, itken, että nenäliinoista syntyy Mount everest ja silmät vuotaa verta.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Häpeä käärii itsensä valkoiseen harsoon ja kuin vastasyntynyt se näyttää viattomalta pirunsarvetkin päässään.

Oma vika, kun sellaiseen jäät

Olen niin helppo, että itsekin naurat nautinnosta. Kaksitoista mustelmaa on helppo peittää hymyllä ja paksulla kerroksella meikkiä. Kaiken se kestää dearling lainaat sanojani, ja voi kuinka minä vihaan sinua.

Vain sinusta oon päihtynyt

Sen sinä vielä ymmärrät, että jaan sänkyni jonkun toisen kanssa. Mutta sitä sinä et enää kestä, kun sanon rakastavani jotain toista.

Maanantaina

Jokaisena maanantaina alkaa uusi elämä, joka tuhoutuu viimeistään keskiviikkona. Niin rakkaani minullakin alkoi maanantaina elämä, johon sinä et enää kuulu.

Turmeltu

Sinä saat minut tekemään väärin ja pilaamaan kaiken puhtaan minussa. Eivätkä nämä jäljet rakkaani lähde pesemälläkään pois.

Riippuvuutta

Jos sä jätät mut, mä tapan itseni.. Siinä vaiheessa rakkaani en enää kuule r-sanaa niinkuin ennen. Siinä vaiheessa minä rakastan sinua, on jotain sairasta riippuvuutta, joka kuohuu syvältä menneisyydestäsi. Ja siinä vaiheessa rakkaani, minä pelkään jääväni nyrkin ja hellan väliin.

Nukun kuolleen puun alla

Kahdeksantena päivänä oksennan verta ja pyörryn eteiseen. Sitten valkotakkiset herrat tulevat hakemaan minut kertoakseen, etten osaa hengittää öisin. Vaikka en minä sitä päivisinkään aina osaa.

Unikaverisi

Jos minä saisin päättää sinä tulisit yöksi kotiin. Nukkuisit rappukäytävässä tai sohvalla. Mutta koska minulta ei kysytä, sinä et tule kotiin ollenkaan ja nukut kaverisi luona humala seuranasi.

Sisältä rikki

Jossain kohdassa sisältä minä menen epäkuntoon ja makaan sairaalassa kolme päivää koomaten. Voi luoja, miksi minä teen tätä itselleni.

Sitten sinä katoat

Ei todellisuus ole niin kaunis, että silmäni auki pysyisivät. Ei entiset haavat korjaudu, vaikka laastareilla sitoo sormet rusetteja myöten. Enää en kellu. Olen vain ja uppoan.

Maa sen tuntee

Kerran rakastin niin, että haavatkin vapisivat. Nyt pelkään niin, että maakin tärisee ja Afrikassa nähdään nälkää.

Vielä kun oppisi rakastamaan

Kerran raiskattu ja kahdesti hyväksikäytettykin pystyy hymyilemään näin kauniisti, ettei sitä kukaan huomaa.

Ikuinen riita

Minä itken ja huudan, kun sinä puutut muinun asioihini. Sanon asioita joita en tarkoita puutu vielä kerranki mun syömisiin tai liikuntaan niin mä.. Oh dearling tai ehkä ne sanat sittenkin tulevat jostain alitajunnasta. Mistäpäme sen tietäisimme, kun emme tiedä onko tälläkään enää mitään tulevaisuutta.

Sairaan kaunis meri

Tuntuu niin avuttomalta yrittää pitää toista pinnalla, kun itse on hukkumassa samaan mereen.

Enää en oleta että ymmärrät

On aivan turha olettaa toisen ymmärtävän sairasta mieltä, sillä vain sairas on kykeneväinen sellaiseen ja silloinkin se on enemmän oireiden vertailua kuin kehittävää keskustelua.

Koska minä

Sinä huudat ja minä itken, koska sinä kyselet liikaa, koska sinä pyydät luottamaan, koska sinä yrität ymmärtää, koska sinä rakastat. Minä huudan ja sinä itket, koska minä en syö koska minä oksennan, koska minä en kuuntele sinua, koska minä en puhu, koska minä en halua. Koska minä. Kerään tavarani ja menen yöksi hotelliin. Sinä juot itsesi juovuksiin. Olisiko sittenkin parempi ilman minua dearling. Koska minä aiheutan vain pahaa mieltä.

Kivivyöry sisälläni

Pyytää kolmesti anteeksi, muttei tarkoita kertaakaan, vaan seisoo vahvasti väitteidensä puolella tämä on normaalia ja hallinnassa. Sitten se käpertyy syvemmälle peiton uumeniin ja peittää päänsä silkasta häpeästä. Anteeksi kun mä olen tällainen.

Tahdon rakastaa pienempää minua

Jätät merkin rakkaudestasi kaulalleni, mutta rakkaani, minä ajoin silti pudottaa painoni neljäänkymmeneenviiteen ja nauraa niille pullukoille tytöille.

Taivaan lapsi sulkee silmänsä

Säkin vaan aina tuijotat lautasta ja mietit voitko syödä sitä. Minä tuijotan hiljaa kattoa ja lasken nauloja paneelejen välissä. Anteeks sanoinko mä jotain väärin? Ehkä rakkaani sinä et sitenkään ymmärrä. Anteeks ihan oikeesti, mutta vahinko on jo tapahtunut.

Arki on kaunis kanssasi

Ollaan yhdessä kulta ja juodaan aamulla halpaa kahvia isoäidin astiastosta. Kilpaillaan pöytätilasta ja etsitään sopivan suurta asuntoa Vantaan keskustasta. Kuiskataan toisillemme minä rakastan sinua ja herätään aamuisin siihen tunteeseen, kun selkää pitkin kulkee väreitä hyökyaaltoina toisen kosketuksesta. Tällaista minä pidän kauniina.

Vielä kantaa siivet poikasen

Yhtäkkiä kaikki hössöttää jotain lässynlää paskaa ja langennut enkelikin vaatii ihan liikoja luottamuksen suhteen. Antaisivat lapsen nyt olla vain ja elää omaa elämäänsä.

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis

Sivuhistoriasta löytyy viisi kertaa tän blogin osoite ja mä nään jo sielunisilmin, miten kävijäluvut nousee muutamassa päivässä tuplasti. Mä en vaan halua, että mun perhe tai kukaan muukaan tuttu, muutamaa lukuunottamatta lukee tätä. Vaikka niin, eipä tää ensimmäinen kerta ole, kun tyhmyyksissäni olen jättänyt sivun auki koneelle. Vituttaa olla näin tyhmä, mä oikeesti tykkäsin tästä blogista, mutten tiedä, uskallanko enää kirjoittaa tänne :(

Onko tämä sen arvoista

Langennut enkeli lähti maailmalle sanomatta sanaakaan aikeistaan. Huomaan jälleen kerran tuhlaavani miehiin vain aikaa ja rahaa, kun tämäkin tapaus meni penkin alle (vaikka varasinkin junalipun ilman paluuta sen luokse).

Siniset silmät ja ruskeat hiukset

Syötät minulle sammakon ruvilla päällystettyjä ja kyyn puremilla myrkytettyjä sanojasi. Epäröiden nielen kaiken, enkä edes kysy sinulta miksi teet niin.

Päivällä on illan ajatukset huulillaan

Ennen se tapahtui vain iltaisin, mutta tänään ahmin jääkaapista aamiaiseksi lettuja, jugurttia ja kourallisen suklaamuroja. Sitten minä oksennan ja makaan vessan lattialla meikit levinneenä yrittäen koota itsestäni sen iloisen ja pirteän ihmisen taas esille. Ja siltikin minä myöhästyn tunnilta ja olen liian kiireinen mennäkseni syömään, ja joku kysyy mikä mulla on, kun näytän kuulemma väsyneeltä ja kalpealta. Minä jätän viimeisen tunnin välistä ja menen etsimään sinua salilta jalat täristen. Hoipertelen juoksumatolla niin kauan, etteivät jalkani enää kanna, enkä minä enää halua nousta ylös, kun sinä et olekkaan paikalla niinkuin aina ennen. Ja sitten tulee piemää ja kaikki on ihan hiljaa, niin että mulla on kerrankin hyvä olla.

Möröt tykkää pimeästä ja pienestä tytöstä

Iltaisin möröt alkavat hiipimään sängyn alta esiin. Ne möngertävät hiljaa sängyn laidalle ja pyörittelevät mun hiuskiehkuroista takkuja niskaan ja korvein taakse. Ne kuiskii korviin lauseita ja viiltäävät ihoon rumia sanoja. Puoli kolmelta ne nukahtaa jalkopäähän ja mä pyörin vielä neljän aikaan sängyssä ympäriinsä kuin turisti vieraassa kaupungissa. Ja herätys soi seitsemältä ennenkuin mä olen kerennyt nukahtamaankaan, enkä mä taaskaan jaksa raahata itseäni suihkuun vaan suihkautan myrkkyomenoiden tuoksua liian monta kertaa käsivarsiin ja kaulalle.

Hiljenee kadut kaupungin

Nyt koko Suomi kuuntelee Sannia ja angstaa pilalle menneitä parisuhteitaan itkien exiensä perään. Ja ne lainaa tekstin pätkiä blogeihinsa ja facebook kuviinsa. Niin, että koko maa peittyy suruvirteen menetetystä rakkaudesta. Ja voi kuinka kauniilta se voikaan kuulostaa, kun kaupunki peittää korvansa ja vaipuu syysmasennuksen harmaaseen huntuun.

Karma

Mä en jaksaisi enää yhtään mitään. Haluisin vaa itkeä, syödä, oksentaa ja viiltää. Mä oon vaan niin väsynyt ja mustasukkainen, kun langennut enkeli juttelee sen exälle ja tykkäilee sen kuvista ja ei siinä mitään, muttakun se sattuu olemaan mun paras ystävä ja mä tiedän, miten paljon se sitä rakasti ja musta tuntuu, että mä olen vaan se huono kopio ystävästä. Tän takia vissiin ystävän exään ei saa koskea, että oma vikanihan sekin oli, kun päästin sen pussaamaan tähtien alla mua ja näytin vihreetä valoo, vaikka tiesin millainen rumpa siitä tulisi.

Luotatko enkeleihin, jotka lankeavat matkallaan taivaaseen

Me ei olla langenneen enkelin kanssa nähty yli viikkoon ja siitäkin on ikuisuus, kun se on viimeksi sulkenut mut sen siipien alle suojaan. Me vaan viestitellään ja keskustelukin luistaa yhtä hyvin kuin pakkoruotsi. Enkä mä jaksaisi enää kuunnella keneltäkään mitään siitä, että miten me ei sovita yhteen, kun mä itsekin huomaan sen joka päivä. Vaikka emmä silti uskalla päästää tästä irti, sillä vaikka se kohtelee mua aina välillä huonosti ja valehtelee, niin se on silti ainut, joka on koskaan välittänyt Niinasta (vaikka sekin oli valhe, sillä se lupasi, että asiasta keskustellaan, mutta vieläkään se ei ole välittänyt ottaa asiaa puheeksi).

Etkä koskaan menis pois, oi Niina

Puhun langenneelle enkelille elämän muutoksesta ja etsin kuin lapsi hänen hyväksyntäänsä ja kannatusta asiaan. Ja minä kerron silmät säihkyen kuinka voisin olla kauniimpi sekä onnellisempi, jos vain uskaltaisin tehdä muutoksia arkeeni. Eikä langennut enkeli tiedä, että minä salaa suunnittelen jättäväni hänet ja korvaavani tyhjiön sisälläni Niinalla, sillä sitä minä sentään pystyn vielä hallitsemaan.

En enää usko onnelliseen huomiseeen

Herään aamulla yksin itkuisena ja rähjäytyneenä. En enää jaksaisi yrittää, kun olemme jämähtäneet paikoillemme ja minä vielä viimeisillä voimillani valan uskoa meidän yhteisestä tulevaisuudesta, vaikka edessä odottaa väistämätön musta aukko, joka vetää meitä puoleensa suuren imun voimalla. Me vaan rimpuillaan sitä vastaan, eikä langennut enkeli suostu näkemään, miten loppu mä olen tähän kaikkeen.

Siitä ei puhuta

Bulimia on meillä tabu. Kaikki kiertää sen mahdollisimman kaukaa ja pakon edessä sille keksitään joku hauska nimi lieventämään tilanteen vakavuutta. Kuten kaikki olettaa, niin mustakin on ihan saatanan mukavaa, kun oksentelua pidetään hyvän olon tai huomion hakuna (niin mitä helvetin hyvää oloa tulee, kun suklaa polttaa kurkussa ja riisin jyviä saa niistää nenästä?!?). Ja mulle tulee kokoajan vaan enemmän sellainen tunne, ettei kukaan näistä ymmärrä mua. Tai niin no, kuka nyt sairasta ymmärtäisi.

Aina minä muistan sinut

Minä olen ihan huomaamattani hakeutunut paikkoihin joissa voisin törmätä sinuun ja tuntea vielä mausteisen guessin partavetesi kasvoillani. Olen kävellyt teitä joita ajat naisten autollasi ja vaihtanut salikortin paikkaan, missä ainakin ennen kävit nostelemassa puntteja. Minä kaipaan meitä ja tammikuuta, enkä voi kieltää, etteikö nämä pimenevät syysillat toisi kylmiä pakkasöitä, jotka jaoin kanssasi mieleeni. Tämä kaipuu ei ikinä kuole.

Säröillä

Miten me kaksi rikkinäistä voimme olla toistemme kanssa, kun aina koskettaessa särömme viiltävät uusia haavoja paljaille ihoille.

Voi kun se ei päästäisi menemään

Jonakin kylmänä syysiltana me langenneen enkelin kanssa erotaan, kun se ei enää jaksa katsoa pelleilyäni itseni kanssa. Näinä hetkinä toivon, ettei meitä olisi, mutta samalla pelkään sydämeni pohjasta menettäväni jotain kaunista ja ainutlaatuista.

Mitä jos vanha suola janottaa

Me vaan huudetaan ja vaaditaan toisiltamme jotain ihmtekoja, että katso näin paljon minä välitän susta. Ja sitten se käyttää vielä ihan vääriä sanoja, kun se kysyy olenko mä vihainen, vaikka oonko mä kunnossa olisi miljoona kertaa parempi, kun se ei ole kysynyt mun vointia sitten viikkoon. Ja sitten mä huudan sille, kun sitä kiinnostaa vaan sen exät ja muakin väsyttää ihan saatanasti, enkä uskalla sanoa sille mitään, että ei tässä enää taida olla mitään järkeä. Ja langennut enkeli menee jonnekin korkkaamaan pullonsa auki ja äiti soittaa kysyäkseen, ettenhän mä ole mihinkään huumeisiin sekaantunt. Mua vituttaa niin paljon ja mikään ei oikeesti suju nyt hyvin.

Luuseri

Tunnen itseni maailman suurimmaksi luuseriksi, kun olen puolen vuoden aikana lihonnut viisi kiloa, enkä vieläkään pysy hereilä, vaan nukahdan kesken vihkomuistiinpanojen tai kiinnostavan dokumentin. Ja annoin langenneelle enkelille taas rahaa lainaan, vaikka rämmin itsekin pienemillä tuloilla kuin se. Ja mä tunnen itseni täydeksi luuseriksi, kun kerroin sille Niinasta ja se halasi ja oli maailman ihanin, mutta nyt se on kuin mä en ikinä olisi itkenytkään sen kainalossa pahaa oloani.

Tulevaisuudessa elämä ehkä hymyilee

Olen kahden vaiheilla, puhunko vai hymyilen ja kerron kaiken olevan hyvin. Mua pelottaa ihan hulluna, että millainen rumpa on vielä edessä, jos avaan suuni terveydenhuollossa. Voisiko joku kultainen kertoa, mitä kaikkea tässä on vielä siis edessä päin mahdollisesti?

Antaa olla

Hössötystä tulee joka tuutista ja torvesta. Antakaa nyt sairaan sairastaa saatana, kyllä se sitten paranee, kun on voimia ja tahtoa siihen.

Marttyyri saa tuntemaan syyllisyyttä kaikkeen

Me riidellään langenneen enkelin kanssa nykyään koko ajan. Mua ärsyttää, kun se ei ikinä pidä lupauksiaan, vaan viikosta kahdeksanteen lupaa maksaa velkansa tuloksetta. Sitten se marttyyrinä itkee, miten mä en luota kehenkään, vaikka se itse rikkoo meidän välejä valheillaan ja tyhjillä sanoillaan kokoajan. Lisäksi se ei ikinä vaivaudu kysymään sinusta, niin se ei tiedä käyttäytyvänsä täsmälleen samalla tavalla kuin sinä herätellässäsi häiriöni taas esille.

En löydä sanoja

Langennut enkeli on ainut kelle koen pakottavaa tarvetta puhua viiltelystä ja oksentelusta. Kaikille muille mä haluan olla vahva, mutta sen käsissä mä hajoan joka aamu, kun se silittää mun vatsaa ja reittä kädellään. Ja ehkä salaa mä toivon, että se käskisi mun pakata tavarani pois sen kämpiltä, kun se kuulisi, etten mä olekaan niin täydellinen, että kelpaisin sen huumejengeiin.

Ei iske vaikka kuinka yritän

Mä makaan langenneen enkelin sängyllä ja se kuorsaa tuossa vieressä niin, etten mä saa nukutuksi. Kello on jotain puoli kolme, kun mä tutkin sen asuntoa hiippailemalla olohuoneessa ympäriinsä. Mua pelottaa ja samalla oksettaa, kun kaikkialla on neuloja, ruiskuja ja tyhjiä tölkkejä. Emmä saatana tällaiseen aijo jäädä, mutta emmä kyllä tiedä, miks palaan aina takasin sen luokse muiden miesten lähdettyä.

Leikitään onnellisia yhdessä

Ollaan tässä nyt kun ei olla lähdetty aikaisemminkaan. Odotetaan sitä joka tuntuu oikealta ja unohdetaan sitten toisemme, kun ei tässä muutenkaan mitään järkeä ole.

Ja sitten minulla ei olekaan mitään hätää

Terveydenhuoltoon tuli kutsu ja mä vastasin aikatauluun jo myöntävästi, vaikka näin lyhyellä varotusajalla tuskin pystyn mitään kertomaan näistä viilloista tai oksenteluista. Lisäksi mua hävettää, kun tässä ollaan muka niin sairaita, mutta painokin on noussut niin paljon, että en uskalla puntarille mennä ja se punnitus mua siellä ehkä loppuunsa eniten ahistaakin. Emmä tiedä, mikä helvetti tässä on ja miten mä saan suuni siellä auki.

Jos olisit kysynyt, olisin näyttänyt arpieni historian

Mä melkein tilitän langenneelle enkelille kaiken, kunnes huomaan, ettei sitä kiinnosta yhtään. Enkä mä enää jaksa ystävillekään kertoa, mikä mun pientä päätä vaivaa tällä kertaa. Ja mä ehkä lopulta huomaan, ettei kukaan jaksa tällaista saatanan paskaa kuunnella koko ajan, kun mäkään en saa asioille tehtyä aikaiseksi yhtään mitään. Vituttaa niin paljon, että päätän nukkua tämänkin yön ihan yksin ja ehkä seuraavankin niin, että langennut enkeli saa alkaa maistelemaan elämää ilman minua.

Ehkä se kaikki on vähän liikaa näin pienelle tytölle

Langennut enkeki kertoi eilen rikostaustastaan ja vankilareissuista milloin pahoinpitelyn tai huumeiden takia. Kyllä mä olen niistä tiennyt ihan alusta asti, mutta nyt vaan kaikki tuli tosi suoraan kuin nurkan takaa vaan. Enkä mä enää tiedä, pystynkö mä luottamaan siihen, kun se eilenkin haki höpöheinää naapurin pojalta poltettavaksi.

Katso mua

Mä istun langenneen enkelin siipien suojassa ja toivon, että se näkisi mun läpi. Sen silmät tuijottaa alkoholin vaikutuksesta kuitenkin jonnekin kauas musta pois päin ja mä mietin, miten ihmeessä se ei nää miten rikki mun kädet on sormenpäitä myöten.

Pimeä rakentaa harakanpesiä piiloon muilta

Langennut enkeli suunnittelee yhteistä talvea meille kahdelle. Se ei tiedä, etten minä kestä sitä, vaan käperryn viiden peiton alle pimeää ja mieltäni pakoon. Mieli temppuilee aina lumen aikaan. Niin se on ollut jo kolmen vuoden ajan. Se ei vaan ikinä ole näkemässä, että käsiä peittää viillot ja sormissakin on painaumia hampaista. Niin se ei osaa edes aavistaa, millaisen hirviön kanssa on tekemisissä.

Lähde, minä jään ja unohdetaan koko asia

Se on ihan tyhmä. Katso nyt sitä. Siinä se laittaa viestiä ja järjestelee asiansa niin, että voisi ottaa loppu viikon vapaata puolen tunnin varoitusajalla. Ei sillä ole tilillä rahaa, ei vaihtovaatteita tai tietoa matkasta. Se on ihan miehen vietävissä ja hyppäisi vieraan kyytiin ilman huolia seuraavasta päivästä. Mutta mies yrittää vain olla kohtelias ja kysyy mukaan, kun se on ihan varma, ettei kukaan olisi niin tyhmä lähteäkseen tienpäälle.

Pidän siitä huolen, että jätät jälkesi minuun

Peitän rannekoruilla eilisen yön jälkiä ja jätän sen ainoan miehen, joka olisi halunnut nukkua kanssani enemmän kuin kukaan muu aikaisemmin.

Heikko ajatuksille

Tuhoan itseäni aina vain lisää. Yksi uusi viilto pikkurilliin, kun sinä et ikinä minua kädestä pidä kiinni, uusi oskennus kohtaus ja poltettu aski. Minä en luota sinuun. Vaikka kännipäissäni oksennan pitkin asuntoasi, niin sinä et saa minua avautumaan ongelmistani. Sinä et saa tietää mitään, vaikka samalla toivon sinun tietävän kaiken. Sinä olet niin paljon kärynnyt helvetin liekeissä, etten tiedä, kantavatko enkelin siipesi minun ajatuksieni painoa.

Sinun, minun salaisuus

Nukun yöni langenneen enkelin siipien välissä. Se silittää aamulla höyhenillä kasvoihini uurteita ja hymyilee vinosti. Langennut enkeli polttaa tupakan ja vetää nahkatakin päälleen. Sillä on kiire asiakkaan luokse ja on kuulemma parempi, etten tiedä paljoa niistä asioista. Ei kyllä sekään tiedä, mitä minun päässäni liikkuu. Ja molemmilla tämä varmaan koituu vielä kuolemaksi, että kai tässä ollaan tasapeliä havittelemassa.

Torstai ei enää ole sinua täynnä

Huomenna me esitämme ruokalassa, ettemme ole nukkuneet toistemme vieressä pitäen käsistä kiinni ja suudelleet silmät suljettuina. Huomenna me emme hymyile toisillemme maitojonossa tai vaihda katseita toistemme pöytiin. Huomenna me olemme vieraammat kuin koskaan, vaikka kaikki ystäväsi teitävät minusta, enkä minä tiedä, miksi minä olen niin hirveä, ettet sinä voi olla kanssani pidempään kuin yhden yön.

Ei kestä yötä pidempään

Olen kuin kone, joka viikosta toiseen toistaa itseään. Viikonloppuisin se juo liikaa viinaa ja pääsee yhdeksi yöksi, jonkun kainaloon nukkumaan. Arkena se opiskee ja käy töissä niskalimassa. Ja muuten kaikki on täydellistä, mutta se haluaisi niiden öiden jatkuvan ikuisuuksiin, kun joku on pitämässä kiinni ja saanut sen tunteen, että joku välittää.

.

Ota. Minä annan. Enkä pyydä mitään takaisin.

Hajoan siipien välissä murusiksi

Kun minä piirrän käteeni puolikuita, sinä annat kissan naarmia rannettasi. Minä rakastan sinua niin paljon ystäväni, että suljen silmäni niiltä, vaikka sydämmessäni olet suurin huolistani. Yritän olla sinulle suurin tukipilari, jota vasten voit nojata ja jonka taakse piiloutua kyyneleiden kanssa pohjoisen kylmiä tuulia pakoon. Ja minä en tarkoituksella hajoita itseäni, vaikka hengitänkin sisääni myrkkyjä ja juon liian usein. Minä yritän parhaani, vaikka epäonnistunkin aina. Laisinkin nyt kun käperryn langenneen enkelin syleilyyn. Tiedän, ettei entiseen ole enää paluuta. Ja minä olen niin surullinen, kun tiedän, ettet sinä enää hyväksy minua.

En voi lopettaa, vaikka tiedän, ettei siitä hyvää seuraa

Pää rakentaa pilvilinnoja, vaikka keho vielä muistaa kivun ihollaan entisistä. Olen ristiriidassa itseni kanssa, enkä tiedä, miksi teen asioita, joista seuraa vain pahaa karmaa ja ylimääräistä päänvaivaa. Olen polttanut viimeisen tupakan sunnuntaina ja kärvistellyt pummina viimepäivät. En tiedä, olenko riippuvainen siihen tunteeseen, jonka tupakka vielä saa minussa aikaan, vai mieheen, jonka seurassa minä poltan.

(ei) saa koskea

Veden pintaan on kirjoitettu sopimus, josta ei koskaan ole puhuttu sanaakaan. Minä muistan sen olemassa olon, ja tunnen koko ajan, kuinka se hengittää niskassani muistuttamassa itsestään. Minä olen niin huono, ettemme me ansaitse sinun siunaustasi. Mutta silti minä toivon, että sinä ymmärrät, etten minä mahda mitään näille perhosille, jonka hän saa minussa aikaan.

Kun istun sun vieressä

Mulle sun äänes oon kauneinta, kun me löhötään sohvalla ja hiljaisuus rikkoo seiniä.

Sellaista sattuu

Herään aamuisin siipien kahinaan ja minä niin rakastan tätä tunnetta, kun varpaitakin kihelmöi ja selkäpiitä pitkin juoksee jääkarhuja pingviinien perässä.

Älä jätä vielä tänään, kun huomennakin olisi aikaa sellaisiin turhuuksiin

Ja emmä oikeasti aina tahallani kuse kaikkea, vaikka se siltä nyt vaikuttaakin.

Viestinvälittäjä

Kaikista paskinta on, kun Mies josta olet kiinnostunut on ystäväsi ex, joka haluaa vain kostaa tälle vanhoja asioita, etkä sinä mahda sille mitään, että olet vain välikappale.

Kylvät sairautta sinua rakastaviin

Tyttö, jota sinä ennen tapailit, sairastaa nyt anoreksiaa ja käy säännöllisesti tapaamassa terapeuttia, sekä muita valkotakkisia parantajia. Ja sairauden sijasta me tytön kanssa vihaamme itseämme ja näemme sinut niin täydellisenä, että se rakkaus, joka kuuluisi meidän ruumiillemme kohdistuu vain sinuun.

Mies, joka saapuu vuoden päästä

Minä kirjoitin miehen perään viestin, johon en ikinä saanut vastausta. Laskin tänään kuitenkin, että neljän kuukauden kuluttua hän saapuu luokseni täyttämään velvollisuutensa isänmaataan kohtaan. Sitten mies olisi ainakin lähelläni, eikä pääsisi iskemään muita naisia, vaikka en minä usko, että hän on sellainen. Tai mistä minä tiedän, eihän hän edes vastannut, kun kerroin kuinka kaipaan ja odotan häntä.

Kestää hetken

Mies puhui kivalla murteella, avasi oven, kävi saunassa, muttei jäänyt yöksi. Mies käveli pahki, sanoi pari hassua sanaa, kapusi junaan ja vei sydämestäni palasen.

Iho vielä muistaa lämpösi

Mulla on helvetillinen ikävä ja haavatkin jalassa alkaa mädäntyä. Mua ärsyttää sen sanat, jotka vaan kaikuu ympyrää mun tyhjän pään sisällä. Mä nään mun silmissä, kun se potkaisee ruosteista rautatankoa ja sanoo olevansa sen arvoinen. Ja mä tunnen mun sormenpäissä sen kosketuksen, päänahassa leuan ja varpailla sen kengänpohjat. Iho muistaa sen kaiken, vaikka kehossa virtaa alkoholi neljättä päivää. Ehkä minä huomenna olen tarpeeksi huono.

Se näkee mut väärin

Mä halusin levitä katolla ensin ystävän ja sitten sen käsivarsille. Se ei edes halannut ja mun piti kietoa sen kädet mun ympärille halaamaan. Se sanoi ettei se halua enää loukata tällaista kilttiä tyttöä ja se näki viillot mun ranteessa ja tiesi niiden olevan tuoreita. Se puhui kaiken paskan sen elämästä läpi ja mä huusin, että oon vitusti parempi kuin se huora tai kukaan muu. Että mä voin unohtaa kaiken ja alotetaan alusta. Mutta se ei halunnut enää loukata mua, kun mä olen kuulemma niin paljon parempi ja liian nätti sille. Harmi vaan, ettei kukaan ikinä kysynyt, että halusinko mä olla näin vitun täydellinen, ettei kukaan uskalla huolia mua.

Minulla melkein oli hänet

Mä en haluu olla sulle vainoova exä, enkä mä tiedä, miten teillä horon kaa menee, mutta mulla on ikävä meitä, sua. Ja vaikka sä et nyt mistään osaa olla varma, nii mun tunteista sä ainaki voit, koska mä haluun vaan sut.Mä haluaisin vetää siihen perään itkut ja sekin melkein herkistyy tai ehkä se johtuu vaan sen viinasta. Se sanoo, että haluaa olla vaan kaveri, mutta parin lasillisen jälkeen se kutittaa mua kuin aina ennenkin ja mä nauran ja painaudun sitä vasten. Se on lämmin ja mun päässä pyörii tupakan jälkeen. Mä haluaisin vaan pysäyttää ajan siihen, kun mä olen kerrankin onnellinen ja sen rumat kännimuijat on sisällä siitä erossa. Rappukäytävässä se katsoo mua sieltä ylhäältä ja mäkin melkein luulen, että vittu se haluaa mut. Mä katson sitä sillä ilmeellä, jolla mä aina katson, kun odotan sen suudelmaa. Mutta kännimuija tulee ja pilaa kaiken sytyttämällä valot ennenkuin me keretään tehdä yhtään mitään ja se suorastaan hyppää minun miehen syliin, kun niillä on koko illan ollut juttua ja sekin on antanut sille vastakaikua enemmän kuin mulle koko illan aikana. Mua vituttaa ja tekis mieli itkee kuin pikkulapsi, vaikka saahan se tehdä mitä haluaa, kun meidänhän piti olla vain kavereita.

Unissani me elämme vielä

Näin koko yön A:n kaverista unta ja olen taas turhaa toivoa täynnä.

Minun jälkeeni

Olen ainutlaatuinen, mutten niin erityinen, ettetkö sinä voisi korvata minua toisella.

Anna mulle vapaus kaikesta

Minä olen sekasin kaikesta, kun sinulla on joku uusi ja parisuhde tilapäivitys facebookissa. A:n kaverikin on nyt vähentänyt juomistaan ja musta tuntuu, että se on sen horon ansiota kokonaan. On ihan vitun kivaa, kun kaikilla muilla menee hyvin ja minä seison punaisissa valoissa. Kiipesin tänään kerrostalon katon reunalle ja valo vaihtui keltaiseksi, siitä se vapaus lähtisi askeleen päästä vain.

Minä huudan, muttei kaipauskaan saa häntä jäämään

On ihan tyhmää, että A:n kaveri säätää nyt sen huoran kanssa ja esittäytyy sen vanhemmille ihan niinkuin minäkin tein joskus. Ja on ihan tyhmää, että minä kuulen sen kaverilta, että huora on napsinut katumuspillereitä sen jälkeen, kun se on ollut sillä yötä. Kyllä munkin teki eilen vaan parin viinalasillisen jälkeen käpertyä sen syliin ja sanoo, että kyllä mä annan sille anteeksi. Mut ei me vaihettu sanaakaan koko yönä, vaikka se kävi kaksillakin tikatuttamassa itseään ja huppari valui sen verta vasta kuuratulle lattialle. Mä olisin halunnut halata sitä tai ihan edes vaan hipaista sormenpäällä, että olisin tuntenut vielä kerran ees sen ruumiinlämmön. Mut se joskus viiden aikaan päätti lähteä kotiin nukkumaan ja mä katsoin sitä kuin vapahtajaa, kun se sulki oven perässään, eikä edes vilkaissut mua. Emmä tiedä, miksi helvetissä meidän pitää pyöriä samassa porukassa, kun en mä tällaista kestä, eikä sekään kovin onnelliselta näytä.

Elämä suorastaan hymyilee

Kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu. Mulla jäi sen ensimmäisen oven väliin sormet ja toinen osui päähän avautuesaaan.

Olenko niin suuri, että minut huomattaan kun katoan

Häpeän kirjastossa silmäni pois päästä, kun kyykin hyllyjen välissä syömishäiriökirjojen kanssa. Mies katsoo liian pitkään ja asettaa kirjan paikalleen. Se varmaan luulee, että poden jotain ongelmaa pääni sisällä. Lainausjonossa käyn kiivasta taistelua itseni kanssa ja tungen kirjat laukkuun ennen kuin mies on merkannut ne lainatuiksi. Palautan niistä ohuimman huomenna ennen kuin kukaan huomaa, vaikka se on niin pienikin, ettei se jättäisi suurta aukkoa hyllyyn, vaikken sitä palauttaisikaan.

Riittämätön

En minä tiedä, onko se niin selvää, että minä olen ihan rikki vai johtuuko se sinusta, etten minä enää riitä kenellekään.

Kokemusta rikkaampi, pettämistä parempi

Minä annan sille sydämen muotoisen kaulakorun takaisin ja kuiskaan hiljaisuuteen, niin että se vihloo korvia ja saa äänenkin värisemään. Anteeksi se pyytää kolmesti ja katuu suunnattomasti. Hiljaisuus rikkoo sydämiä, kun minä en saa sanottua siihen mitään muuta kuin, että se ois arvostanut mua ihmisenä ees sen vertaa tai lähteny menee jos en tee vittu onnelliseksi. Että ei ois tarvinnu rueta säätää toisen muijan kanssa ja kehuu samalla mua maasta taivaisiin. Mä jätän sen parvekkeelle vielä polttamaan viimeisiä tupakkeja ja romahdan rappukäytävään itkemään sen perään ja omaa tyhmyyttäni. Tekisi mieli vetää ranteet auki, vaikka eihän tämä mikään maailman loppu ole. Mutta siinä se ongelma onkin.

Ollaan nyt vain, kun ei olla aikaisemminkaan lähdetty

Minä tykkään sinunlaisistasi miehistä. Sellaisista, jotka ovat vitusti vanhempia ja kunnon ammatin saaneita. Reissussa sydän rähjääntyy ja minä tapasin miehen, joka oli niinkuin sinä: kusipää ja naisten naurattaja. Mutta ei se minua haitannut, vaan olin pienessä humalassani sulaa vahaa hänen käsillään ja minä jopa nautin olostani siinä vieraan miehen kainalossa. A:n kaverille minä en ikinä voisi sanoa mitään tästä miehestä. Emmä tiedä ollaanko me yhdessä vai ei, kun se ei ikinä ole selvä päästään ja mullakin mieli vippaa vähän toisaalle. Facebookin parisuhdetilannetta komistaa sinkkustatus, vaikka minä eilen kävin esittäytymässä sen perheelle ja kannoin sen äidin korua kaulassani. Tää alkaa mennä niin hemmetin vakavaksi, että mun tekis mieli lähtee karkuun.

Olisit pitänyt kiinni lujempaa

Minä vihaan sitä, kun sinä olet aina siellä, missä minä viihdyn ja pidän hauskaa. Sitä kun sinullakin on niin mukavaa ilman minua, ja kun sinä et voi edes hymyillä minulle tuttavallisesti tai katsoa silmiin. Minä vihaan sitä, kun minun pitää katseellani etsiä sinua ihmisvyörystä, enkä voi olla ihan normaalisti vain. Sitä kun sinulla on kaksi muijaa kainalossasi. Sitä, kun sinä olet niin täydellinen. Minä vihaan sinua, koska sinä päästit minut menemään.

Sairaus jota minä en osaa nimetä

En minä tiedä, mikä helvetti minussa on vikana. En koe olevani sairas millään tavalla tai edes sen pahemmin ahdistunutkaan. Silti minä viillän kevyesti käsivarteen kynsillä punaisia jälkijä ja oksennan lenkillä tien viereen päivällisen jälkiruokineen. Ei tämä sinustakaan enää johdu, kun tämä on jo tapa, joka on syöpynyt päähäni ja saastuttaa koko muuta ruumista. Ja tavallaan minä en enää edes häpeä tätä vaan voisin kertoa kailen jollekin kuin puhuisi säästä vaan. Kun en minä ole sairas, mutten minä halua tätä lopettaakaan, kun nään päässäni ne ylimääräiset kalorit, jotka voisivat olla sisälläni. Mutta ei se elämääni hallitse ja siinä se rristiriita onkin, kun tämä on kokonaan minun hallinnassani, enkä minä halua tämän loppuvan.

Minusta ei saa todellista kuvaa

Me leikitään A:n kaverin kanssa onnellista parisuhdetta. Sen takia me leikitään, eikä olla tosissaan, kun minusta ei sellaisiin kunnon suhteisiin ole ollut sinun jälkeesi, kun usko meni muita ja itseä kohtaan melkeimpä kokonaan. Ja en mä oikeasti ole edes onnellinen, kun se vaan kännää ja minä saan kuunnella kaiken paskan sen elämästä, eikä se ole kertaakaan kysynyt minulta, että heei mitäs kuuluu, niin ei se edes tunne minua, vaan luulee, että minä olen se kiltti ja iloinen naapurintyttö, jolla ei ole huolen häivää elämässään. Ja kyllä mäkin haluaisin, että asia olisi niin, ettei se joutuisi vielä pettymään mun suhteeni, ku en mäkään tiedä, kauanko nää kulissit pysyy pystyssä ja pää hajoaa meistä.

Kello kolme alkaa uusi elämä ilman sinua

Teki mieli hypätä autosi kyytiin, kun näin sinut tänään liikennevaloissa. Teki mieli hypätä kaulaasi ja purra siihen merkki minun rakkaudestani. Sinä olet vieläkin niin ihana, että saat jalkani tutisemaan ja perhosia vatsaan. Haha ja paskat, sinä et osaa aavistaakaan, että minun sinkkustatukseni on vaihtumassa ja olen kohta onnellisesti parisuhteessa, vaikka eihän se sinua pitäisi kiinnostaakaan.

Tyhmä ei opi virheistään

Melkein naurattaa tämä oma tyhmyys ja se, että pää on tyhjää täynnä, eikä opi mistään. Sinä laitat viestiä ja saat minut uskoteltua sanoillasi taas pikkusormesi ympärille niin, että minä uskon sokeasti kaiken mitä sinä sepität viesteissäsi. Sinä haluat nähdä ja kuskata minua naistenautollasi ympäri kyliä ja minä tunnen olevani taas maailman onnellisin nainen. Kello yksitoista minä kuitenkin ymmärrän, ettet sinä ole tulossa ja nappaan viimeisen bussin kotiin. Yöllä sinä et jaksa edes selittää, miksi pyydät aina minua ajelemaan, vaikket itse koskaan saavu paikalle. Ja rehellisesti, en minä uskalla edes kysyä sellaista, kun sinä olet niin erityinen, eikä minunlaisteni kuulu jutella teikäläläisille, joilla kaikki on hyvin. Sen takia tässä melkein naurattaa.

Sormet vielä tuntee, mutta pää ei kestä

Aamulla viillän keskisormeen kolme sievää ja punaista hehkuvaa viiltoa. Töissä ne kertoo, että mukava nähdä sua ja ne hymyilee kuin oltais ystäviä konsanaan, vaikkei kaikki edes nimeäni muista. Tekisi mieli etsiä jostain laatikosta puukko ja leikata sen yhden ämmän tekoripset juuriaan myöten pois, kun se kuvittelee olevansa niin räpsysilmä muoviliuskineen. Huomenna minä soitan pomolle ja kerron olevani sairas, että ei minusta töihin ole tai mihinkään muuhunkaan.

Hattarapilvet eivät kestä kokonaista viikkoa (selvinpäin)

Maanantaina mä vielä istuin A:n sylissä ja se katsoi mua sinisillä silmillään söpösti tihruestaen. Me nuoltiin auton takapenkillä ja suudelmista saattoi erottaa leijonan ja lantratun viinan maun. Mä olin maailman onnellisin ja kännisin, kun se talutti mut baariin istumaan ja kävi hakee mulle lasillisen vettä. Nyt kuusi päivää myöhemmin A sanoo häpeävänsä mua. Ei se halua selittää, eikä mullakaan kyllä ole pokkaa rueta asiaa senkummemmin käymään läpi. A vaan oli ensimmäinen sinun jälkeesi, jota kohtaan mä pystyin oikeesti tuntemaan kiinnostusta ja pieniä perhosia vatsanpohjassa. Kai mä olen vaan niin saatanan ruma, kun en minä muutakaan syytä sen käytökselle keksi.

Olisi parasta jättää sinut taakse ja jatkaa matkaa

Minä vihaan sinua ja rumia nukkaantuneita hanskojasi, jotka vieläkin lojuvat laukkuni pohjalla. Minä vihaan sinua ja tyhmiä juhannus ehdottelujasi meidän tapaamisesta. Minä vihaan sinua ja naarmutonta neitiautoasi, jonka etupenkin hurmos on mennyttä. Minä vihaan sinua, koska rakastan sinua, koska sinä annat minun tuntea näin, koska sinä tee mitää tämän eteen.

Tuntuu ettei henkeäkään sais

Viestissä sinä kerrot haluavasi lähteä kanssani ajelulle ja minä alan väkisinkin itkemään kuin pieni tyttö, jonka jäätelö on tippunut maahan. Sitten minä katson sinun facebookistasi päivitystä, missä sinä olet mökillä taas juomassa, enkä minä usko sinun olevan siellä yksin. Että sinä olet varmaan vain halunnut näyttää sinun muille neitiystävillesi, että millaisia huoria täältäkin löytyy ihan puhelinsoiton päästä vaan. Ja minä käperryn peiton alle itkemään omaa tyhmyyttäni, kun et sinä minun kanssani oikeasti olisi halunnut olla.

Ensiviikolla ostamme omakotitalon ja kultaisennoutajan pennun

Se sanoo, että on tykästyny muhun ja haluais musta vielä rakkaansa. Sitoutumiskammosena mulle iskee hirveä paniikki ja tekis mieli vaan käpertyä peiton alle piiloon ja nakata kännykkä äänettömänä nurkkaan värisemään. Emmä tiedä mitä pitäis tehdä, kun ei se ole yhtään sinun laisesi ja mäkin alan kohta tilittää kavereille Niinasta.

Osaisinpa nähdä sinut hänessä

Yöllä se tulee hakemaan kello kaksi ja palauttaa kotiin linnun laulun aikaan. Se sanoo, että mä olen söppänä ja lähettää lentosuukon, kun minä mökötän etupenkillä. Kyllä se saa minut hymyilemään, mutta sinä olit sellainen, joka veti jalat alta ja sai perhosetkin vatsaan.

Ei se ehkä sittenkään välitä

Se laittaa aamulla viestiä ja haluaa tavata vielä eilisen jälkeen. Se sanoo, että olisi kivaa rueta säätämään tai jotain. Minä olen säätänyt jo ihan tarpeeksi sinun kanssasi, mutta sitä minä en sille pysty kertomaan. Se tietää, että minä olen toisen perään, sen minä sille vain sanon, kun se katsoo niin kysyvästi, että melkein ärsyttämään rupeaa. Ehkä sitä ei haittaa tai se ei vaan välitä, kun se niin kovasti haluaisi minut viereensä nukkumaan. En minä ainakaan haluaisi olla se toinen, mutta sille kai riittää näinkin.

Katumus iskee aamulla vapinan kanssa

Sinä kerrot olevasi huolissasi minusta ja minä soitan sinulle kello kaksi maailman säälittävimmän kännipuhelun. Minä kerron sinulle, etten vieläkään ole päässyt sinun ylitsesi, mutten kuitenkaan muista sinun vastaavan siihen mitään. Myöhemmin illalla minä oksennan sinua ulos keskelle liikenneympyrää ja pusikkoa, missä kukkii valkoisia liljoja. Sitten tulee mies, jonka minä vien kotiini ja minä mietin sinua, kun maistelen hänen huuliaan.

Ehkä se on mielen temppuilua vain

Että en minä tiedä, olenko juuri se tyttö jonka haluat. Jos minä taas vain kuvittelen itseni pilviin ja tipun ryminällä alas. Että jos sinä et oikeasti tiedä kuka olen. Niin eihän tässä silloin mitään järkeä ole.

Että sinun olisi helpompi olla

Minä en ole sellainen tyttö, johon sinunlaisesi miehet iskevät silmänsä. Minä olen sellainen,  jonka sinä haluat kiertää kaukaa. Joten minä säästän sinun aikaasi ja sanon, etten minä ole kiinnostunut, vaikka sormenpääni haluaisivat kuollakseen päästä tutkimaan kasvoja ja rikkinäistä paidan helmaasi.

Say hello to my new friend

Huomenna minä keksin itselleni syömishäiriön ja nimeän sen Niinaksi. Kaunis nimi toiselle persoonalle, vai mitä kulta?

Olen eksynyt aakkosiin

Yli puolenvuoden ajan minä olen kirjoittanut sinusta,  joten eikai se ole mikään ihme, että minä olen hukassa kirjaimieni kanssa, enkä tiedä mistä kirjoittaisin silloin, kun en ajattele sinua. Minä olen niin hukassa rakkaani, että haavatkin värisevät pelostani.

Kaikki on kauniimpaa ranskaksi

Ranskaa minä opiskelin sen verran, että opin perusteet ja miten selvitä maailmalla. Niimpä rakkaani je repousse, je me moque de toi, je t'abandonne. Muuta minun ei tarvitse sinulle enää sanoa. Niin että hyvää matkaa, jospa myrkkyomenoiden tuoksu miellyttää ja kaikki muu.

Ja sinun kiinnostuksesi loppui kesään

Tyttö kenelle sinä uskottelet hänen olevan erityinen on minun entinen ystäväni ja kiusaajani vanhasta opiskelupaikasta. Siitä sinä vain et tiedä mitään, vaan uskot sokeasti hänen puheensa minusta. Ja minä näen hänen meikkikerroksensa takaa sen nautinnon, minkä hän saa, kun puhutte minusta kuin halvasta huorasta. Sinä olet vaan kietoutunut sokeasti hänen pikkusormensa ympärille, ettet sinä suostu näkemään todellisuutta tai sitä oikeaa minua. Tai ehkä minä en vain ole niin kiinnostava, että sinä viitsisit tarkistaa tosiasiat.

Heillä on sinut

Kaikilla muilla tuntuu olevan joku, niinkuin minulla joskus oli tammikuu. Ei siinä vielä mitään, mutta heillä on vielä valinnanvaraakin ja miehiä jonoksi asti. Ja mitä minulla on? Mustat sukat sinusta, liuta vanhoja muistoja kultaisilla kehyksillä ja saastunut mieli. Ja heillä taas on kaikkea sitä, mitä minä haluaisin; joku, jonka kanssa viestitellä pitkälle yötä ja toivottaa hyvät huomenet. Joku, kenen kanssa vain olla. Joku, joka saa perhoset vatsaan ja sormenpäihin. Sitten he vielä kehtaavat olla kateellisia minulle sinusta, vaikka minä sain sinulta vain sydän suruja ja huoraleiman otsaan.

Ja aamulla päätämme suhteemme erovirteen

Sinä saat minut voimaan pahoin niin, että minä haluaisin eristäytyä pois koko helvetin sosiaalisesta mediasta. Jostakin kumman syystä sinun pitää olla kiltti ja mukava kaikille muille paitsi minulle. Ja minä yritän miellyttää sinua yhtä uljaasti kuin koiranpentu isäntäänsä, muttet sinä ole tyytyväinen minuun, vaikka poimisin taivaalta kaikki tähdet ja ripottelisin ne huoneesi seinille. Yritän olla paras mahdollinen minä niin, ettet sinä pystyisi tekemään minusta näkymätöntä, mutta mitä jos sekään ei riitä sinulle enää. Mitä minä sitten teen rakkaani, kun me olemme kuolleet.

Tyttö mustissa sukissa

Minä puen itselleni mustat sukat jalkaan, kun sinä olet tykännyt jo toisen ystäväni kaikista kuvista ja udellut hänen kikkiään, missä sinä voisit tuoda parhaat puolesi esiin. Kyllä minä sinut rakkaani muistan, vaikka nykyään minusta tuntuukin, että sinä olet vain se somebody that I used to know. Ja sinä voit kuvitella minun olevan vainoharhainen tai jotenkin päästäni sekaisin, mutta minä en ollut se, joka koski toisen omaan.

Ajat vaihtuu ja kasvot muuttuu, mutta muisto susta ei vain haihdu

Minä tunnen itseni jotenkin petetyksi, vaikka minähän tässä olen ollut se, joka juoksentelee toisten perässä. Sinä et tee muuta kuin juttelet ja olet hänen kanssaan. En ole uskaltanut käydä katsomassa josko sinkkustatuksesi olisi jo vaihtunut muuksi, sillä minä haluan yhä uskoa, että meillä on vielä mahdollisuus. Minä vain etsin yöllä jotain, joka voisi korvata sinut tai antaa lohtua. Se ero meissä vain on, etten minä löydä ketään viereeni, kun sinulla tuntuu olevan naisia ruuhkaksi asti.

Tiedätkö sinä miltä tuntuu

Pudota kuoppaan, tietämättä pystyykö enää nousemaan, tai haluaako edes. Käydä päässä keskusteluja, joita tietää, ettei ikinä käy läpi kenenkään kanssa. Tehdä liikuntasuunnitelma ja ostaa ruokapäiväkirja, joita ei ikinä noudata tai täytä. Syödä ruokaa aina liikaa ja moittia siitä itseään. Herätä joka aamu myöhässä ja yksin. Tuntea aina oikein, mutta väärää henkilöä kohtaan. Tai eihän se silloin ole oikein, mutta jotain sen täytyy olla.

Hän ei tiedä kenen paikalla istuu

Minä näen kuinka hän istuu siinä sinun vieressäsi ja nauttii olostaan. Hän ei tiedä minusta mitään, niin että ehkä minä olin vain sinun häpeä pilkkusi. Sinä et tiedä, että minuun sattuu niin paljon, kun te ajatte minun ohitseni, että minun on tarrattava kaiteeseen pysyäkseni pystyssä. Sinä ajat naisten autollasi ohitseni, etkä ole huomaavinasikaan minua. Ihan kuin minä olisin kuka tahansa heistä vastaantulevista ihmisistä, joita sinä et viitsi edes katsoa.  Ihan kuin minä en koskaan olisi istunut siinä sinun vieressäsi ja ollut sinun tyttösi. Sitä minä vain ihmettelen, että miten sinä kehtaat olla nuin julma minua kohtaan.

Tuoksuista parhain

Sinä kerrot minulle hänen syntymämerkistään ja äidistä, joka kaksikymmentä vuotta sitten lähti toisen miehen matkaan. Sinä kerrot hänen pienistä sormista ja nina riccin hajuvesi kokoelmasta. Minä en osaa edes kirjoittaa sitä merkkiä oikein, mutta toivon sinun tukehtuvan niiden myrkkyomenoiden tuoksuun. Se olisi sinulle kaunein kuolema, jonka minä pystyn sinulle keksimään, sillä vain minun tuoksuni on sinulle hyväksi.

Muuttaisiko se mitään

Kumpa sinä vain olisit tiennyt, kuinka kauniisti ja pyytteettömästi minä rakastin sinua. Niin ehkä silloin sinä et olisi lähtenyt sen toisen matkaan.

Joku ongelma sinulla on oltava

Lauantai tuli mukanaan kuuden brunetin ja yhden blondin kanssa. Minä näen sieluni silmin, miten hän istuu minun paikallani. Miten he nauravat meidän takapenkillämme. Miten sinä hymyilet hänelle ja nautit olostasi. Minä olen paennut kylmää aamua ressun alle piiloon ja unohtanut sinut hetkeksi. Kello seitsemän nolla viisi minä löydän itseni vieraan miehen sängyllä makaamassa ja tarkistan sinun olevan vielä hereillä whatsapp keskusteluistamme. Kikkaat vielä ystävälleni, kun kerään tavaroitani miehen asunnolta ja poistun ennen tuijottavia katseita. Sitten sinä kirjoitat ja kerrot naisistasi, muttet tiedä minun olevan jo liian turta heistä kaikista välittääkseni.

Ja me pystyisimme toisillemme ihmeen tekemään

He laulavat meidän lauluamme ja unohtavat sanat, kun tumma puro alkaa valua kasvoillani. He laulavat liian kauniisti ja iloisesti tietämättä meidän tarinaamme. Se pitäisi laulaa äänettömästi sinun äänelläsi, sen pitäisi olla tabu josta ei puhuta. Mutta he laulavat sen kauniisti, niin että minä muistan tammikuun ja sen, miten sinä veit minut kotiin käestä pidellen.

Sinä maustat soppaa, joka jo valmiiksi keitettiin

Sinä kysyt minulta, miksi olen niin tyly sinua kohtaan. Ja kun minä vastaan sinulle, sinä huudat ja aloitat hänelle mykkäkoulun niinkuin minullekin silloin joskus. Ja sinä kerrot, että minusta liikkuu ilkeitä juoruja, mutta ne eivät liikauta minua pätkääkään, kun tiedän totuuden ja sinut. Sinä niin kovasti yrität murtaa minut maahan ja siinä sinä rakkaani olet onnistunut harvinaisen hyvin, niin että jospa sinä osaisit olla ylpeä saavutuksestasi. Muuta minä en enää toivo.

Hänet sinä haluat

Sinä kerrot minun sepittävän satuja ympäri kaupunkia. Sellaisia, missä meissä on jotain ja sinä olet tehnyt ihmetekoja minulle. Sinä kerrot, että minä kuvittelen omiani ja pyydät ystävääni ulos. Sinä et kerro meistä mitään, ehkä sinä häpeät. Lauantaina te menette ajelulle ja sinä haluaisit hänet lämpöpeiton alle viereesi. Minä makaan peiton alla rukoillen, ettei lauantai ikinä tulisi ja piirrän käsivarteen kynnellä punaisia puolikuita.

Älä vie häntä minulta, älä vielä tänään

Aamulla minä haluan itkeä sinut ulos ja olla syömättä mitään koko päivänä. Yöllä sinä olet viestitellyt ystävälleni ja jutellut hälle tuttavallisemmin kuin minulle. Sinua kiinnosti, mitä hänelle kuului ja mitä hän aikoi tehdä. Minulta sinä et ole kysynyt mitään sellaista. Muistathan sä ettei kaverin eksään saa koskea ja hän vannoo pitävänsä näppinsä erossa, mutta minä tiedän miten ovela ja kiero sinä osaat olla.

Pelasta minut ruumiilta, joka toimii väärin

Minun täytyy syödä ja oksentaa sinut aina uudelleen kerta toisensa jälkeen. Olen niin väsynyt itseeni ettei häpeäkään enää tavoita minua, kun suklaat ja porkkanaletut valuvat suihkun lattiaa pitkin kohti päätepysäkkiään. Sormilla tungen sinun rippeesi vielä viemäristä alas. En minä tiedä miksi niin pitää tehdä, mutta kun sinuun ei auta puhuminen tai aikakaan, niin en minä tiedä mitä muutakaan voisin enää tehdä.

Sinä toit hänet ilman tuoksuasi minulle

Sinä olet tuhonnut minut niin , etten minä enää pysty tuntemaan mitään muita kohtaan. Tänään minä makoilin sen toisen kanssa päivästä pitkälle iltaan asti. Päästin lähelle ja annoin silittää sääriä ja suoristaa rypistyneen paidan helman. Annoin kutittaa vatsasta ja vertailla minun palelevia sormenpäitäni hänen omiaan vasten. Päästin hänet lähelle niinkuin sinutkin joskus. Mutta minä päästin hänet lähelleni vain huomatakseni, etten ole päässyt sinun ylitsesi. Etten minä vielä ole valmis sinusta vaan kirjoitan sinulle viestin missä kerron päivästäni ilman häntä. Minä kaipaan meitä niin pirusti. Ei minusta mitään tule ilman sinua. En minä halua tulla miksikään.

Ole onneni mun

Ehkä rakkaus ei ole meitä varten. Se on vain kauneille ja rikkaille. Me vähävaraisemmat saamme tyytyä onnen rippeisiin. Ei se paljoa ole, mutta pahemminkin voisi olla.

Ja mulla ois toinen mies

Aamulla minä herään ystäväni pienestä sängystä hikisenä peittoon kääriytyneenä. Kerron hänelle mielessäni olleen toinen mies koko aamun ja lyhyen yön. Sitten minä huomaan kuinka sinä taas vilkut näytölläni ja kaikki aikaisemmat puheeni hänestä ovat kaionneet pois.

Jotain hyvää sinussa täytyy olla

Sinä et sitä uskoisi, jos minä kertoisin sinun ansiosta minun tavanneen miehen, joka sanoi minua kauniiksi ja mietti miten murtaa jää väliltämme. Että sinun neitimäinen viivyttelysi ja pikasuihkusi, jotka kestivät pidempään kuin minun kylpyhetkeni, olisivat voineet tuoda hänet elämääni. Sen takia minä en kerro sinulle mitään, kun sinä pyydät minut katselemaan laiturilta lähteviä aluksia ja minä vain toivon, että sinä tekisit päätöksesi minun suhteeni.

Minä olen valmis sinusta

Hiljalleen minä olen alkanut hyväksymään meidän tilanteemme. Siihen minä tarvitsin palelevia sormen päitä, uuden vihamiehen, keväisen auringon, oksentelua ja loputtoman väsymyksen. Mutta nyt rakkaani tammikuun ja yhteisen perjantai-iltamme jälkeen minä alan ymmärtää meitä enemmän kuin koskaan ennen. Suorastaan valaistun siitä tiedosta, että sinä et enää palaa minun luokseni tai soita keskellä yötä. Ja hiljalleen tämä elämä on alkanut menemään ihan hyvin ilman sinuakin, vaikka paremminkin kai voisi olla.

Meistä ei koskaan mitään tullut

Typerintä tässä on se, miten minä annan sinun käyttää tunteitani sinua kohtaan väärin. Sinä käytät niitä minua ja meitä vastaan. Kerrot sanattomasti, että tämä kaikki on ihan okei, vaikka tosi asiassa kaikki mikä meissä on, on aivan pielessä. Mutta onneksi jos minä nyt järjellä ajattelen , niin mitään meitä ei ikinä ole ollut, vaan sinkku status on koristanut meidän molempien seiniä jo melkein vuoden. Niin että sydän parka se typerä tässä on, kun antaa sinun jäädä elämään haamuna sisäänsä.

Ollaan hiljaa, ettei kaipauskaan meitä muistaisi

Minä näen sinut niin täydellisenä, etten kestä katsoa enää yhtäkään kuvaa sinusta. En tiedä  miksi kiusaan itseäni näin, että miksen minä päästä sinusta jo irti ja anna meidän vain olla. Eilen sinä teit taas minulle selväksi, ettei sinua kiinnosta puhua minun kanssani. Joskus minä jopa mietin , miksi vaivaudut edes vastaamaan minulle. Täydellinen hiljaisuus voittaisi tämän teeskentelyn välillämme. Se ehkä olisi nyt parasta meille, minulle.

Minä olen pysähtynyt

Se sanoo etten minä ole kehittynyt yhtään , vaikka olen viettänyt sen luona satoja päiviä ja lähemmäs tuhat tuntia. Se kysyy, että onko tää sittenkään mun juttu ja mitä tää antaa mulle. Minä en osaa vastata mitään muuta kuin , että tän avulla mä tunnen itseni kauniiksi. Se katsoo mua pitkään ja sanoo ettei se riitä, mutta mikä muka riittäisi, kun pitäisi aina olla niin perkeleen täydellinen.

Minä en tiedä, mitä sinä haluat minusta

Ehkä minä olen sinulle vain helppo saalis, jolle voi soittaa aina kun siltä tuntuu. Ja aina ei tarvitse edes soittaa, vaan usein pelkkä viestikin riittää. Ehkä minä olen sinun tylsien perjantaitesi pelastus, kun kaikki muut ovat katsomassa auringon laskua ja kaatavat kultalonkeroa kurkusta alas. Mutta ehkä sinä ymmärrät nyt tai ainakin joskus minun olleen niin helppo, koska tiesin haluavani vain sinut.

Sinä toteutat minun painajaiseni

En tiedä miten kirjoittaisin sinut tänään, sillä eilen me näimme kuukausien jälkeen ja sinä puhuit parisuhteesta sekä toisista naisista. En tiedä miten kirjoittaisin sinut, sillä sormeni kaipaavat vielä lämmintä ihoasi ja turvonneet huuleni rumia viiksen alkujasi. Minä olen niin onnellinen sinusta ja aurinko paistaa läpi vihreiden hiirtenkorvien.

Ole vain minun

Minä haluan kirjoittaa sinut
niin kauniisti että te ymmärrätte kaipuuni
mutta niin rumasti
että jään viimeiseksesi.

Valot sammuu

Minä en saa näitä muistoja pois minun mielestäni, enkä pysty liikkumaan eteenpäin. Olen alkanut näkemään sinusta taas unia. Ne ovat painajaisia, jotka antavat meille turhaa toivoa. Minä en tiedä onko tämä rakkautta vai silkkaa hulluutta, joka enteilee alkavasta mielenhäiriöstä. Laskin vahingossa, että sinun suudelmastasi on aikaa kolme kuukautta. Nauroin melkein itseni kuoliaaksi, mikä olisi ehkä ollutkin ihan järkevää. Mutta eikai kukaan nyt haaveile puolta vuotta miehen perään, jonka kanssa vietti vain tammikuun ja yhden illan roskapaikalla.

Muistatko

Se oli aitoa.
Sinä ja minä.

Sinä kadotit rakkauden, jota minä rakastin eniten

Minä en pelkää mitään niin paljoa kuin sinun sanojasi ja minun yksinäisiä öitäni. Minä pelkään sinun todelta tuntuvia kasvojasi minun mielessäni ja viestejä iskuhymiöineen. Etsin meihin lohtua lapsuuden idoliltani. Mua armahda nyt, älä leiki mun tunteilla, mutten löydä itsestäni voimia kertomaan sinulle mitään. Sinä saat minussa taas aikaan halun olla pieni ja heikko. Sinä et ole hyväksi minulle. Vaikka mä huudan rakasta, rakasta mua, sinä käännät minulle selkäsi ja sanot oli kiva nähdä.

Vielä joskus

Sitten kun minä olen tarpeeksi vahva ja kasvanut sinusta yli, minä poltan äitisi hanskat ja koristelen puhelimen kuoret valkoisilla helmilläsi.

Ei rikkinäinen saisi tuntea näin

Näin sinut tänään parkkipaikalla autosi kanssa. Joskus minä istuin siinä sinun vieressäsi ja nauroin. Nauroin niin paljon ja rakastin ihan liikaa. Nyt kaikki ne perhoset vatsassani ovat kuolleet ja meidän yhteinen aikamme valunut tiimalasista loppuun. Silti minä kaipaan sinua ja sitä tunnetta, minkä sinä sait minussa aikaan. Ja minä toivon, ettet sinä ikinä unohda minua. Ja kerrot heille kaikille, miten onnellinen minä olin sinusta. Miten minä rakastin ja valvoin öitä kanssasi. Kerro heille, että minä uskoin jokaisen sinun sanasi. Kerro, miten typerä minä olin luottaessani sinuun.

Sinun hohtosi alkaa kadota

Aamulla herätessäni en muista nähneeni sinua. Enää käteni ei haparoiden etsi lämpöä peiton kulmasta. Enää en odota törmääväni sinuun käytävällä tai kadun tienoilla. En voisi sanoa olevani onnellinen. En voisi sanoa kaiken olevan kunnossa, kun itken puoli yhdeksän aikaan opiston parkkipaikalla ja kiroan elämääni. Mutta sen minä voin rakkaani sanoa, etten minä enää muista milloin olisin halunnut sinua.

Valehdellaan pienemmäksi vahinko

Katson seinääsi vain varmistaakseni parisuhdetilanteesi. Tiedän, etten saisi tehdä niin. En saisi edes ajatella sinua, mutta jos me leikimme minun tehneen niin vahingossa, olisivatko asiat yhtään paremmin. Ja jos me valehtelemme, etten ollut iloinen sinkkustatuksesta, voisinko huomenna jatkaa elämääni ilman sinua.

Me olemme pieniä lumiukkoja takapihallasi, jotka aurinko sulattaa

Aamulla minä en pysty olemaan ajattelematta meitä ja radiosta soi Samuli Putro. Minä annan itseni tehdä aikamatkaa tammikuun, vaikka lumet ovat jo sulaneet ja puut kuuntelevat salaisuuksia hiirenkorvin. Matkani kestää lyhyen hetken, ikuisuuden vain. Siinä hetkessä minä kerkeän muistaa, miten tärkeä sinä olet minulle, ja tämä unohtaminen käy aina vain vaikeammaksi.

Kerro mihin minä pystyn

En pysty katsomaan sinua silmiin, enkä edes tiedä, haluaisinko olla kykeneväinen siihen. En pysty kutsumaan sinua oikealla nimelläsi, se ei sovi suuhuni yhtä hyvin kuin lyhenteet ja peitenimet. En voi olla tulematta kouluun katsomatta, onko autosi parkkipaikalla, vaikka tiedän, ettet ole täällä. En pysty katsomaan instagramkuviasi tai lukemaan facebook seinääsi tuntematta helvetinmoista kaipuuta. Joku sanoi joskus, että aika parantaa haavat, mutta sinä et ole haava. Sinä olet kultainen muisto, joka paksunee päivien vieriessä. Ja kuka nyt kullastaan haluaisi luopua?

Unohduksella on sinun kasvosi ja rumat viiksen alkusi

Tästä päivästä lähtien minä kuljen kaupungilla silmät sidottuina, ettet sinä rakkaani enää pääse tasaisen epätasaisesti muistuttamaan minua olemassaolostasi. Ja sitten, kun minä olen tyhjä sinusta, poltan valkoiset hanskasi, jotka ovat olleet laukussani tammikuusta asti. Mutta nyt ne vielä kulkevat mukanani minne ikinä menenkään.

Sinussa täytyy olla jotain vikaa
sillä sinä olet yksin.
Ehkä sinä pelkäät.

Sinä olet väärä(ssä)

Päivä kestää viisikymmentäkaksi tuntia ja yhden keskustelun hedelmäosastolla. Sitten sinä tulet ja sanot minun olevan ainut, joka jäi kaipaamaan sinua.

Tänään alkaa uusi päivä ilman sinua

Et ehkä usko, kun kerron nyt alkavan helpottaa. Et ehkä hymyile, kun sanon olleeni syömässä toisen kanssa ja miettineeni, että voi kun sinäkin näkisit tämän, että on minusta muuhunkin kuin itkemään sinun perääsi. Tai ehkä sinä olisit ylpeä pikku prinsessastasi, joka vihdoinkin sai kokeilla tiaraa päähänsä. Ehkä sinä olisitkin onnellinen, kun minä alan päästä sinun ylitsesi. Tai saako sellaisesta edes olla onnellinen? Mutta minä en tiedä, mitä mieltä sinä olet yhtään mistään. Ensimmäistä kertaa ikuisuuteen minä en ole halunnut aloittaa keskustelua kanssasi.

Pidit kiinni vain siitä, että minä pysyin ajantasalla

Minä luulin sinun laskevan leikkiä, kun sinä kerroit lähteväsi huomenna. Aamulla minä punasin huuleni ja valitsin hyllyltä kallista hajuvettä, sinun mieliksisi. Suihkautin muutaman painalluksen liikaa, jotta erottuisin käytävältä muiden tuoksusta. Rajasin silmäni, sillä niihin sinä kiinnität huomiota. Naisen silmiin. Menin luonnolle myöhässä, sillä sinä kävelet aina viimeisten joukossa. Et tullut vastaan. Puhuin luokkasi ulkopuolella kovaa miehistä, jotka ovat täydellisiä. Sinusta. Et kuullut mitään. Etsin sinua kaikkialta. Kurkistin pulpetin alle ja tarkistin autojen rekisterikilvet. Sinua ei ollut. Luulin sinun laskevan leikkiä, kun sanoit hakevasi pois. Jos olisin tiennyt, olisinko hymyillyt sinulle ruokalassa, kun painoit oven kiinni.

Aurinko paistaa sirpaleista läpi

Sinä olet rikkonut minut niin monella tapaa kuin ihmisen vain voi. Kyyneleistä ja lihonneesta peilikuvasta huolimatta hirveintä on ollut se, miten sinä olet muuttanut minua sisältä. Miten minusta on tullut kylmä ja kykenemätön katsomaan ketään muuta. Miten sinä olet herättänyt jo kuolleeksi luulleen häiriöni henkiin. Vaikka aina kai se minussa on ollut, ei vain koskaann näin vahvana. Nyt minusta on tullut niin heikko ja voimaton. Voi katso, mitä sinä olet tehnyt minulle. Vai olenko minä sittenkin kaiken tämän takana.

Ja minne ikinä menenkään, sinä olet aina siellä

Tänään minä melkein unohdin sinut. Kunnes sormia paleli ja kaivoin äitisi hanskat laukusta. Kunnes sinä kävelit vastaan kulman takaa. Kunnes olin hammaslääkärin vastaanotolla, missä sinä olit viime perjantaina. Kunnes tunsin kipua, sellaista mitä sinäkin olet minulle joskus aiheuttanut. Kunnes näin sinut ruokalassa, vieläpä kahdesti. Kunnes puhuimme tyttöjen kanssa miehistä. Kunnes huomasin äidinkielen opettajan astuvan aina ulkosyrjälle, siinä suhteessa sinä olit ihan tasapainoinen mies. Kunnes kävelin kaupunkiin ja odotin sinun ajavan ohitseni. Kunnes katselin kaupassa halpaa kahvia, sinä kylläkin juot kallista, mutta halpakin olisi käynyt minulle. Kunnes katsoin uutta instagram kuvaasi. Kunnes tuijotin tyhjää puhelimen näyttöä. Niin, siinä suhteessa minä melkein unohdin sinut.

Suuri sydän

Rakkaani minä aina ajattelin, että me olemme niin samanlaisia. Mutta enää minä en ole niin sokea. Sinulla on suuri sydän. Sellainen, joka pystyy rakastamaan montaa yhtä aikaa. Minun sydämeni taas on täynnä arpikudosta sinusta. Ei siihen muita mahdu. Rakkaani muuten me olemme samanlaisia.

Sanasi menevät ristiin minun ympärilläni

Sinä sanoit sen niin, etten minä voinut tehdä siitä mitään huumoriakaan. Olisit edes sanonut kiinnostuksesi minua kohtaan olevan miinuksen puolella, nolla, kun on niin pyöreä ja tylsä luku. Niin sinä kuitenkin sanoit. Nolla. Sellainen minä olen sinun silmissäsi, pyöreä ja tylsä. Voiko tästä huonommin enää mennä, kun seuraavana päivänä sinä kysyt, miksen minä enää katsele sinua niinkuin ennen. Mitä helvetin peliä sinä pelaat vai oletko juonut aivosi pihalle. Miksi minä kiusaisin itseäni vielä sinulla. En minä niin tyhmä rakkaani ole, ettenkö huomaisi miten katsot häntä.

Mä sua odotan ja elämän ilon kadotan

Minä haluan lopettaa tämän välittämisen, koska tämä ei tee mitään muuta kuin satuttaa. Eläintarha vatsassakin on muuttunut perhosiksi, jotka enää vain vähän valvotuttavat iltaisin. Kaikki hohde ympäriltäni alkaa kadota ja usko minua, sitä oli ennen paljon. Nyt on enää onnen murusia käsivarsillani ja otsassa lukee pienellä, mutta riittävän isolla kuitenkin saatanan horo. Ja minua pelottaa. Itseasiassa aika paljonkin. Yhtenä iltana sinä saatat vain ilmoittaa olevasi parisuhteessa. Yhtenä iltana meistä ei enää olisi toivoakaan. Rakkaani, mitä minä sitten teen?

Oravanpyörä

Jollakin miehen kierolla tavalla sinä nautit siitä, kun minuun sattuu. Testaat, että vieläkö minussa on jotain inhimillisyyttä jäljellä. En tiedä, olenko koskaan läpäissyt testejäsi. Mutta silti, aina uudestaan minä annan kierroksen alkaa alusta. Mä oon kiinnostunu susta, ei mulla oo muita, voidaanko nähdä? -Ei, sinä vastaat ja kierros alkaa taas alusta.

Nyt menee huonosti, kun toinen vain hyötyy

Yöllä se tekee Johannat ja rajaa kasvonsa pois häpeästä.

Totuus on kaunis valkoisena valheena

Unessa ei ole häntä. Uni on valhetta. Säälittävää toiveajattelua. Sellainen on minun mielikuvitusmaailmani, yhtä sairas kuin sinäkin solujesi ja muiden naistesi kanssa. Mutta unessa ei ole häntä. On vain me kaksi minun pienen pääni sisällä.

Nuku ilman häntä

Mene nukkumaan.
Älä näe unia, älä ihmeessä näe unia.
Ne ovat vain valheita
kaunisteltua totuutta.
Ei kukaan sellaista halua.
Eihän?

Taikuri ei paljasta temppujaan

En ole koskaan kertonut sinulle, millainen pakkomielle kirjoittaminen on minulle. En ole paljastanut, mistä lauseet pulpetin reunaan ilmestyvät. En ole näyttänyt äidinkielen vihkoa, joka täyttyy väärästä suunnasta haikeista sanoista. En puhelinta, jonka muistikirja täyttyy ikävästä sinuun. En omia keskustelujani whatsapp sovelluksessa. Suihkun seinää, käsivarsia, sormia, päiväkirjaa, vihkoja, revittyjä papereita, kirjaa, jonka äiti osti joululahjaksi, sen takakantta. En ole näyttänyt sinulle mitään. En ole koskaan kertonut sinulle, että kirjoitan. Sinusta.

Sinä aiheutat minulle sydämen tykytyksiä

Sinä soitat yöllä. Hei minä saan sanotuksi sydämen tykytksiltäni. Se kestää yhden sekunnin. Minun ääneni ja sinun puhelusi. Melkein naurattaisi, ellet olisi nukahtanut ennen viestiini vastaamista.

Teeskennellään vielä hetki

Me voimme yrittää vielä, jos sinä vain haluat. Mutta asiat eivät muutu ja minun sydämeeni sattuu jokaisella lyönnillä. Käännän selkäni tulevaisuudelle ehkäistäkseni niskakipuja. On helpompi näin, on helpompi kuvitella tammikuun olevan täällä ja sulkea silmänsä muilta.

Kaiken kestän sinulta

Sinä soitat yöllä puoli yhden aikaan niin, että minä voisin taas kuvitella tammikuun olevan täällä. Kerrot ensin toisista naisista, ja sitten miehistä, joiden pitäisi liikuttaa minua jotenkin. En kerro sinulle meneväni ex säätöni luokse kylään. Kun sinä et kysy tekemisiäni ja minusta vähän tuntuu, ettet sinä välittäisikään. Sinä sanoit toiselle naiselle tämän olevan täydellinen, niin mitä minä sellaiselle mahdan. Miten minä voisin kilpailla täydellistä vastaan. Niin minä annan sinun kiusata naisillasi ja pyydän melkein kuiskaten sinua olemaan hiljaa.

Mä teen mielessäni aikamatkaa meihin

Haluaisin tuntea mitä tahansa muuta, mutten tätä kaipuuta ja kiinnostusta sinua kohtaan. Sellaiseksi sinä ajattelet minun tunteitani -kiinnostukseksi. Voi kulta, kunpa ne olisivatkin vain lapsen mielenkiintoa toista kohtaan. Voisinpa vain kyllästyä ja kääntää selkäni. Unohtaa ja antaa olla. Mutta minun kiinnostukseni on syvempää. Se haluaisi raastaa sinun ihosi ja lihaksesi, päästä pääsi ja rintalastan sisälle. Se on vaikeaa, varmaan mahdotonta. Ja olen yrittänyt niin monta kertaa olla sinun arvoisesi, etten enää pysy laskuissa epäonnistumisissani. Niin, että minä haluaisin jo luovuttaa ja antaa sinun olla rauhassa, mutten minä pysty kääntämään selkääni sinulle. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä ja olen niin kyllästynyt kysymään sitä. Haluaisin vain takaisin tammikuuhun ja sinun sähköpeittosi alle lämpimään.

Älä laske päiviä

Suuteleminen ei minua ehjäksi tee
mutta ehkä se helpottaa
minun kauheita aamujani
ja yön painajaisia sinusta.

Sano, että sinä olet saanut tarpeeksesi

Minä haluaisin räjäyttää Venäjän niin, ettei se enää tuhkasta nousisi. Minä haluaisin repiä sinun pääsi irti vain, jotta pääsisin lähellesi. Minä haluaisin vihata sinua niin paljon, etten enää pystyisi valvomaan ja miettimään sinua joka hetki. Minä haluaisin tämän järjettömyyden loppuvan. Minä haluan sinut.

Poispäin minusta menet

Vaikeinta on luopua ja päsätää irti siitä, mikä ennen tuntui niin hyvälle. Voi rakkaani, kerro minulle, mitä sinä hänessä näet ja miksi pidät minua ikäänkuin varalla. Eikö nyt olisi kaikkein järkevintä tehdä loppu tälle hulluudelle, vaikka eihän tässä koskaan mitään järkeä ole ollut.

Sinä et katoa

Venäjä on feelikslintu. Se syntyy aina tuhkasta uudelleen, eikä enää kysy lupaa tulla viereen nukkumaan. Ja on hyvä, että se on olemassa. Mutta olisiko sittenkin parempi ilman.

Aurinko piirtää varjoja

Rakastuinko minä ihmiseen
vai siihen tunteeseen
jonka hän sai minussa aikaan

Sinä olet aika, jota minä en pysty hallitsemaan

Kello viisi minä makaan eteisen lattialla ja kuuntelen hiljaisuutta. Kello tikittää, vaikken sitä kuulekaan. Tiedän silti, että nyt, joka sekunti se vierii kauemmas pienestä viisarista. Ja palaa aina lopulta sen lähelle, vain pieneksi hetkeksi. Siinä välissä se vierailee toisen luona. Voi kun se osaisi jo päättää kenet haluaa.

1

Ja mitä ikinä tapahtuikaan
minä halusin aina sinut
enkä koskaan epäröinyt hetkeäkään.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Tänään venäjällä räjähtää atomipommi viimeistä kertaa. Pam, meidän naapurimaamme on kadonnut. Ja siihen ei enää anteeksipyytelyt auta.

Eikä aika voinut korjata meitä

Ihmiset eivät muutu. Kuukausienkin jälkeen heissä on yhä ne samat piirteet, samat eleet, samat kysymykset kerro mulle jotain kivaa. Minä yritän etsiä muutosta, edes jotain pientä, mutta kertatoisensa jälkeen huomaan aina pettyväni. Siellä se on, sama vanha kaveri, joka joskus minuun niin tulisesti rakastui ilman minkäänlaista vastakaikua. Voi raukkaa. Onkohan aika voinut korjata minusta jotain, minkä takia olen ollut kykeneväinen tunteaan jotain vain vääriä ihmisiä kohtaan. Onkohan sellainen edes mahdollista.

Rikas elämä, köyhä lompakko

Näille harmaille päiville minä tarvitsen amorin nuolia ja lemmenjuomaa. Nämä päivät kaipaavat sinua ja rumia viiksen alkujasi. Ylikallista Hugon tuoksua ja aitoja raybaneja. Perkele, ihan niinkuin minulla olisi varaa sellaisiin, saati kuvitella sinun haluavan minut.

Johtuuko se sinusta, vai onko minusta tullut näin heikko

Se oksentaa pari hassua suklaan palasta ja ruuan suihkun lattialle. Se haluaa olla edes laiha ja kaunis, kun kaikki seinät kaatuu päälle. Se haluaa kontrolloida edes jotain, kun kaikki muut on hiljaa.

Minä en saisi tuntea näin, tai kertoa siitä sinulle

Seinät huutaa ikävää, eikä mikään tule olemaan niinkuin ennen. Minulla on niin ikävä, että sattuu. Ja samalla pelottaa ihan perkeleesti, niin että minä vedän pääni liian suuren hupparin sisään ja kuvittelen olevani piilossa maailmaa ja sinua. Tekisi mieli soittaa, tai edes laittaa viestiä. Mutta mitä minä sanoisin, ja mitä jos sinä et vastaisikaan. Mutta minä en halua nostaa käsiäni ylös tai ripustaa valkoista lippua salkoon liehumaan. Minä en halua luovuttaa tämän suhteen. Kaikki on mahdollista, jos vain jaksaa uskoa. Mutta miten tässä voi tapahtua mitään, kun minä en uskalla tehdä mitään ja sinä et puhu.

Milloin tämä tappaa

Ketä minä yritän huijata. Olen niin perkeleen ihastunut, etten minä halua jättää sinua. En vaikka olen kirjoittanut erokirjeen ja ostanut tulitikkuja muistojen polttamiseen. Sinä olet minun minun unissani ja minä makaan lauantaista toiseen sängyssä vain, jotta palaisit mieleeni. Tähän auttaa aika, siitä minä olen aivan varma. Sen takia minä nyt rypeän sinussa vielä kiinni, ettemme vielä eroa, ettei tämä tunne vatsanpohjastani vielä katoaisi. Että sinä olisit vielä siinä, kun avaan silmäni. Kuinka kauan minä voin uskotella vielä itselleni, että sinä palaat luokseni.

Sinä teet minusta niin ristiriitaisen

Joku osa minussa haluaa olla eksynyt ja päästää sinusta irti. Joku minussa haluaa antaa jo täydellisten muistojen vain saada paksumpi kultakerros päälle ja antaa niiden vanheta päiväkirjojen väliin. Mutta sitten joku osa minussa haluaa tulla löydetyksi ja yrittää saada sinut vielä takaisin. Joku minun pääni sisällä huutaa, ettei tämä voi olla tässä, vaikka kaikki teot kertovat toista.

Kerro minulle, mistä kaikki tää johtuu. Kerro se niin, etten minä kaipaa

Minkä sinä sille voit, ettei hän enää sinusta välitä.
Minkä sinä sille voit, ettei hän enää sinua halua.
Ettei hän soita enää keskellä yötä.

Mutta kymmenen pistettä tahtoi se jätkä
sun neitsyydestä.
Se on aika vähän särkyneestä sydämmestä.
Mutta mitä sen on väliä, kun olet niin lätkässä
että sinulle riittää kun hän tulee käymään edes silloin kun tykkää
vaikka antaa paljon vähemmän kuin sinä.
-mamba

Filmi pysähtyy

Mä en vaihtais sekuntiakaan pois, vaikkei niitä nyt liikaa ole ollutkaan. Sen verran kuitenkin, että päiväkirjan reuna repsottaa hassusti ja kalenterista saa etsiä päiviä. Ensimmäinen viesti, suudelma, kuva, riita, mykkäkoulu, niitä riittää. Ja mä en kadu mitään, vaikken kertaakaan tehnyt täydellistä suoritusta, sanonut tai suudellut oikein. En mä ole täydellinen, turha sellaista tässä on esittääkkään. Mutta mä toivon, että joku näkee mut joskus niinkuin minä näin sinut.

Mä en enää tunne sua

Kyllähän minä sen tiesin, että sinä osaat vetää niistä naruista niin, etten minä halua huutaa sinulle. Mutta en minä sitä tiennyt, että sinä saisit minut tuntemaan itseni näin arvottomaksi.

Miten ympyrä rikotaan

Mitä sinä mietit nyt, kun olet nähnyt minut sisältä ja ulkoa. Mitä sinä mietit, kun olet nähnyt minun haavoittuvaisuuteni ja epäluuloni. Vieläkö sinä haluat minut, vaikka olen viiltoja täynnä. Sinä katsot auton ikkunasta ulos, kun minä kysyn, mitä sinä haluat. Sinä vastaat ettet tiedä.

Leiki leikkisi loppuun, minä pyydän

Ja sinä hakkaat minua halolla päähän niin, ettei minusta jää jäljelle kuin märkä läntti. Ja sekin on minun syyni, kun venäjällä räjähtää atomipommi. Koita nyt jumalauta päättää, mitä sinä haluat.

Jos voisit, tekisitkö sen kaiken toisin

Olisitpa sinä sanonut sen ihan suoraan ja lähtenyt silloin, kun sääkin oli vielä ihan hyvä. Et olisi viivytellyt ja pitänyt riutuvaa kalaa koukussasi. Olisit tullut ja hakenut sen, mikä sinulle kuului. Niin ettei minun koskaan olisi tarvinnut etsiä sinun tuoksuasi tavaroista, joita minä en omista. Ettei minun koskaan olisi tarvinnut polttaa mitään vain unohtamisen vuoksi. Olisit vain tappanut saaliisi yhdellä iskulla, nyt kun minustakaan ei ole enää mihinkään.

Mitä me kadotimme

Minä en nyt kaipaa sinua. Ehkä jokin osa minussa on kuollut, sellainen osa, jota sinä ennen pystyit rakastamaan. En minä tiedä, mikä tässä on. Aamulla heräsin sängystäni yksin, eikä sinun paikkasi tuntunut enää niin tyhjältä kuin ennen. Joku osa minusta on päästänyt sinusta irti, sillä aamulla minä en itkenyt menetettyä rakkautta, Joku minussa on kuollut, sellainen, mitä sinä ennen rakastit.

Olen nukkunut yöni rauhassa

Joka hetki, kun minun pitää nähdä nähdä sinut, minä suljen silmäni ja nään sinut siinä. Jokaisen päivän minä selviän ilman sinua, sillä yöt sinä olet aina kanssani, niin etten minä koskaan ole yksin.

Koska minä tiedän, että sinä välität

Jos minä elän vain kerran, miksi viettäisin nyt aikaa itkemällä sinun perääsi. Kun sinä sanoit jo kerran, ettet tiedä, mitä ajattelet minusta. Kuinka monta kertaa minun oiken pitää kuulla se sinulta, ja vain sinulta. Mutta jos minä elän vain kerran, miksen viettäisi aikaani täällä sinun kanssasi. Kun sinä kerran sait minut tuntemaan itseni eläväksi, uskon että pystyt siihen näiden viikkojen jälkeenkin. Minä haluaisin vielä yrittää, vaikken olekaan sinun arvoisesi, ikäisesi, tasoisesi. Saatan olla mielestäsi rasittava pentu, joka ei jätä sinua rauhaan viesteillään. Mutta rakkaani, anna meille vielä mahdollisuus. Minä rukoilen Jumalaa, armahda meitä.

Sinä pääset niin helpolla

Mitä sinä tunnet, kun katsot minua? Tunnetko sen saman poltteen sisällä, kuin minä. Ja kun sinä katsot minua, pystytkö tuntemaan kipuni, aistimaan kärsimykseni. Tuntuuko se sinussa samalta. Oletko sinäkin yhtä hukassa ilman minua. Kerro minulle, miltä sinusta tuntuu. Minä olen särkymässä sirpaleiksi, yritän rämpiä varjoista pois. Mutta joka sekunti, minä kuolen. Kuolen ikävään ja etäisyyteen, kuolen sinusta. Mitä sinä tunnet, kun katsot minua. Sillä kärsivältä sinä et ainakaan näytä.

Miten sinua luetaan

Saisinpa edes jotain muuta ajateltavaa. Mutta minä vain kierrän ympyrää ja luen vanohja viestejä, missä sinä sanot minua saatanan kauniiksi ja haluat kahville. Ja minä kyylään sinua ja haluaisin soittaa, mutten uskalla. En tiedä, olenko pilannut kaiken, vai onko tässä vielä jotain tehtävissä. Ja mitäpä minä muka menettäisin, oman arvokkuuteni, ylpeyteni? Mutta mitä minä edes sanoisin, pyytäisin anteeksi ja lupaisin muuttuvani, niin miksi. Kun vikaa on sinussakin yhtä paljon, vaikka minä näänkin sinut täydellisenä. Ystäväni sanovat, että sinussa on varjopuolesi, jota minä en pysty näkemään. Olet kuin aurinko ja minun täytyy siristää silmiäni aina kun katson sinua. Niin positiivisesti sinä vaikutat minuun. Ei tämä voi olla tässä. Kierrän vain ympyrää, enkä tiedä oletko jatkanut eteenpäin.

Tässä on maaliviiva

Tiedätkö sinä, miltä tuntuu, kun jokainen soluni haluaa sinua. Ne repeilevät kahtia ja haluavat vain aina yhä enemmän, mikään ei riitä, kun et ole siinä. Sydänkin hakkaa rinnassa, kauankohan se vielä jaksaa, kun sinä avaat jo arville menneet haavani kerta toisensa jälkeen. Annetaan niiden nyt vuotaa, kun vertakin on vielä jäljellä ja minun kipukynnykseni sinuun niin korkea, että kuolen tätä vauhtia. Sydän ei jaksa vielä vähän aikaa jään, sanot ja hymyilet. Tiedän pian itkettää. Enhän minä muutenkaan halunnut koskaan tulla vanhaksi.

Itke meistä joki, johon voi hukkua

Ei tästä mitään tule.
Mutta rakkaani kuka meihin uskoo
jos en minä?

Kenet sinä haluat

Mä tykkäään susta, vaikka sulla on naisia niin paljon, etten mä yhdellä kädellä niitä pysty laskemaan. Ja vaikket sä aina ajattele ympäristöä, kun kytket sähköpeittosi päälle ja käperryt mun viereen nukkumaan. Ja vaikka sä pelaat änäriä, etkä tee mulle aamupalaa, mä tykkään susta. Koska sä oot mulle just tuommosena täydellinen, enkä mä haluais ketään muuta.

Ja aamulla sinä et tullut kotiin

Sinä soitat yöllä kolmen aikaan ja kerrot toisesta naisesta, joka on kaivannut sinua viereensä lämmittämään itseään ja haaroväliään. Minä makaan hiljaa yksin parisängyssäni ja odotan sinua kotiin. En osaa vastata mitään, kun ei tälläisiin tilanteisiin osaa valmistautua. Sinä kysyt, että nukunko minä. Kyllä, näen jotain pirunmoista unta, missä minä olen ainut naisesi.

Sinä olet niin parempi

Minua pelottaa, kun sinä olet niin erityinen. Haluaisin pitää sinusta kaksin käsin kiinni ja piilottaa koko maailmalta. Haluaisin amorin nuolia pahojen päivien varalle ja lisätä lemmenjuomaa aamukahviisi. Minua pelottaa, koska sinä olet sellainen, mitä minä olen aina halunnut.

Minä en ole sinun nappulasi

Jos tämä on jotain peliä, minä lähden. Siitä sinä voit olla varma. Minä en niihin sinun tyhmiin peleihisi ala, joissa naiset ovat helppoja panoja ja lain rikkominen sallittua. Jos tämä on jotain peliä, minä astun autostasi pois, enkä edes vaivaudu katsomaan taakseni. Minä en itke, enkä muista sinua sen jälkeen. Mutta jos sinä olet tosissasi, kun pysäytät auton ja suutelet, kerrot kuinka et halua suudella ketään muuta, miten et halua, että kukaan muu isuisi siinä nyt kanssasi. Niin silloin minä olen maailman onnellisin nainen ja kuiskaan sinulle never let me go. Muuten rakkaani lähtölaskenta alkaa nyt.

Täältä voi pudota

Mä haluaisin oksentaa. Mä tunnen sen vatsanpohjassa asti. Ruoka on kuin möykky, mikä pitää saada pois. Se haluaa tulla ylös enemmän kuin mitään muuta. Mä haluaisin oksentaa, mutta pelkään menettäväni itseni.

En irti päästä millään

Minä ymmärsin tänään, ettet sinä tule olemaan minun. Sinulle on joku muu, joku aivan toinen. Ja vaikka sinä olet iskenyt minua kasvoihin ja reisiin liian monta kertaa, en osaa luopua sinusta. Minä odotan sinua ja isken kaikki suhteen jäähän, vaikka tiedän, ettet sinä tule olemaan minun.

Nainen syntyi käärmeestä

Naiset on petoja toisilleen. Ne voi repiä kurkun auki ja vuodattaa kaiken veren ulos kuin se olisi vettä vain. Ne voi vaania toisiaan ja pitää varpaillaan siihen asti, kunnes kulissit kaatuu. Sitten ne iskee niin, että kivusta alkaa nauttimaan, ja siltikin niiden teot satuttaa. Ja naiset, ne vielä nauttii siitä. Ne nauttii kaikesta siitä paskan puhumisesta ja pelottelusta. Ne nauttii siitä, että mä pelkään jokaista uutta aamua. Jokaista vastaantulevaa ihmistä, joka saattaa olla se, joka iskee muhun viimeisen kerran. Saatana, miten ne nauttiikin siitä niin paljon.

Kuin haluaisit olla rakastettu

 

Pitele minua niin kuin emme olisi koskaan olleet tässä. Katso minua kuin ensimmäistä rakastajatartasi, muistuta minua miltä se tuntui, kun silmissä paloi liekki ja pelkkä katsekin sai jalat tärisemään. Suutele minua kuin emme enää ikinä tapaisi, suutele kuin haluaisit olla rakastettu. Pitele minua niin kuin emme olisi koskaan olleet tässä, ja rakasta minua niin kuin häntä ei olisi olemassakaan.