Sinun hohtosi alkaa kadota

Aamulla herätessäni en muista nähneeni sinua. Enää käteni ei haparoiden etsi lämpöä peiton kulmasta. Enää en odota törmääväni sinuun käytävällä tai kadun tienoilla. En voisi sanoa olevani onnellinen. En voisi sanoa kaiken olevan kunnossa, kun itken puoli yhdeksän aikaan opiston parkkipaikalla ja kiroan elämääni. Mutta sen minä voin rakkaani sanoa, etten minä enää muista milloin olisin halunnut sinua.