Kaunein unesi

Illalla tukehdun omaan mustasukkaisuuteeni ja Luoja laskee minut lepoonsa kyynelieni kera.

Ole mun

En halua herätä huomenna, sillä pelkään ettet olekaan aamulla enää vieressäni. Enkä halua kulkea läpi harmaan päivän, jos et illalla olekaan kotonani. Mutta haluan nukkua yön läpi pitkälle seuraavaan päivään, jos unissa olet kanssani.

Herra kuule pyyntöni

Minä rukoilen sinua Herra, vie tuo vieras mies pois meidän talostamme ja tuo minun mieheni takaisin. Tuo minulle se nahkatakkinen mies, joka odotti juna-asemalla uudet Niken kengät jalassa. Koska millä oikeudella sinä tuot minulle vieraan miehen, sellaisen jota minä en aina pysty rakastamaan. Sinulla ei ole oikeutta viedä minun rakastani pois. Sillä minä kaipaan häntä niin, että sieluanikin särkee.

Jotain samaa sinussa vielä on

Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta miksi sinä rakkaani, niin pienessä ajassa muutuit niin paljon, että sinua tuskin enää tunteekaan. Millä oikeudella sinä päästät irti asioista, joista minä erityisesti tunnen rakkautta sinua kohtaan. Ja millä helvetin logiikalla sinä pidät hampainkin kiinni paheistasi samalla, kun käsilläsi ahmit niitä lisää itsellesi. Sinä et voi vain päättää muuttuvasi yhdessä yössä, etkä kymmenessekään, sillä me olemme yhdessä. Mutta koska sinä teet niin, etkä edes huomaa sitä, niin tarkoittaako tämä rakkaani, että me olemme pian vain sinä ja minä.

Henkeäsalpaava

Haluan olla niin kaunis, että joka aamu sinä haukot henkeäsi minut nähdessäsi. Ja haluan olla niin pieni, ettet sinä pysty loukkaamaan minua pelkäämättä säröjä keijun siivissäni.

puissa on harmaita lehtiä

Aamulla katsot niitä muita, kun minä poistun huoneesta valmistautumaan tulevaan päivään. Ja lohdutukseksi sinä ostat minulle munkkia ja pussillisen karkkia, vaikka tarvitseisin vain silarit ja kunnon laihdutuskuurin, jotta kelpaisin sinulle.

Se on sinulle niin helppoa

Aina sinä
olet valmis lähtemään
ja jättämään taake
jotain niin kaunista
jonka puolesta
minä olisin valmis kuolemaan

Haluaisin

Kyllä minä ne ilkeät syyttelyt muistan, vaikken niitä aina riitojen tullen esille nostakaan. Ja kyllä minä aamuisin haluaisin vielä oksentaa, vaikken sitä myönnäkään.

Kun mikään ei riitä

Alistun, koska rakastan sinua. Niin, että minun ruumiini kuuluu vain sinulle. Mutta sittenkin, kun kuljen ulkona silmät sokeina muista, sinä epäilet minun uskollisuuttani. Rakkaani, sinulle ei riitä mikään, kun kyse on luottamuksesta.

Sua vähän aikaa vielä muistelen

Huomaan yhä useammin ajattelevani Niinaa, vaikken aina muistakaan hänen nimeään. Ja nyt mä olen niin vihainen kaikille, kun ne yrittää viedä hänet multa, vaikka se on ainut, joka teki mut erityiseksi.

Pahoittelutko siihen auttaa

Ajat edestakaisin, rakkaani yhdä uudestaan ja uudestaan niin kauan, etten enää edes ole varma oletko se sinä. Ja sitten, kun varmistun olemassaolostasi sinä olet erilainen. Sinä et huomioi minua, enkä kelpaisi ilmaksikaan keuhkoihisi. Olen kuin saastan täyttämä rotta, jonka syntejä Saatanakaan ei antaisi anteeksi. Miksi sinä rakkaani, annat minun tuntea näin?

Sidottu

Tahdon rangaista itseäni siitä, että olen ollut onnellinen ennen sinua. Sillä ilman sinua, en tietäisi mitä rakkaus on.

Minä vain ajattelin sinua

Sinä olet siinä vieressäni niin
että kuulen äänesi
ja jokaisen askeleesi

Meidän välissä on vain seinä
ja loputon puhumattomuus.

Syksy näkyy ensimmäisenä päässä

Yhtenä hetkenä olen ehjä ja toisena murenen taas palasiin. Psykologin kanssa tultiin tulokseen, ettei mun tarvitse enää käydä häneen luonaan, sillä enhän mä ole oksentanut aikoihin. Samalla taas tuntuu, että menneisyys pukkaa oven raoista ja joka paikasta. Jos mä olisin piilottanut sen joskus luurankoina kaappeihin, mun huone tulvisi nyt lattiasta kattoon ruumeista. Tavallaan kuuluu hyvää ja tavallaan ei. Kaikki on ihan just fine ja syksymasentaa.

Haavatkin vapisee

Kaipaan sinua niin
että rankkasateetkin hukuttavat sieluja
ja mietin niin
että musta-aukotkin täyttyvät sinusta.

Sillä sinun sanasi
ovat vuoristorata sisälläni
Ja sinun kosketuksesi
saa minut vapisemaan.

Ja minä olen sinun
maailmojen alusta
meidän kuolemaamme saakka

Rakkaani minä
rakastan sinua.

Unelma

Haluaisin vain meille yhteisen kodin, pari muksua ja iltoja, jotka itkun sijaan täyttyisivät naurusta ja rakkaudesta.

Jäävuoren huippu

Olen laskenut sinut mieleni lepoon kuin äiti, joka hautaa vastasyntyneen. Ja kaivanut esiin, vain koskettaakseni kylmää sydäntä.

Me ei enää haluta sairautta kolmanneksi pyöräksi

Me emme enää jaksa minua ja siitä rakkaani, ei pääse yli eikä ympäri. Niimpä me laitamme minut vastaanotoille. Käymme läpi kaikki: hammaslääkärin, terveydenhoitajan, lääkärin ja lopulta psykologin. Me putsaamme pois hampaan koloon jäänet asiat, vaihdamme pillereitä ja nyt ihan ensimmäistä kertaa, me teemme kaikkemme, jotta minä paranisin.

Sä teet kaiken väärinpäin

Et sinä ehkä aina edes ymmärrä, miten turtunut olen päivittäisiin riitoihin ja puuttuvaan tukeen.

Ja me rakensimme onnemme hauraille pilvilinnoille

Ollaan hiljaa

 ettei sanottaisi vääriä sanoja ja 

herätettäisi nukkumaan mennyttä turhaa toivoa taas hereille

Kääriydytään huopiin kuin lapsi kapaloon ja 

piilotellaan vikojemme kanssa 

kuin homot kaapeissaan

Annetaan toistemme tulla iholle ja

porautua siitä rintalastan alle

Eristäydytään muusta maailmasta niin hiljaa, että

emme edes huomaa olevamme tuntemattomia

Ja ollaan ääneti

ettei kuuleviin korviin sattuisi tämä hetki

sillä enää se ei korjaudu yksinään.

Enempää en tarvitse

Maailma on kauniimpi, kun sinä olet siinä mukana.
Ja elämäni täydellistä, kun olet siinä vieressä.

Jatko-osaa vailla

Aina ei voi rakkaani kääntää uutta sivua ilman, että joskus tulee takakansi vastaan.

Vaikken sitä aina näytäkään

Kyllä minä sinua rakastan yhtä kirkkaasti ja polttelevasti kuin tuhat loistavaa aurinkoa.

Minä ja hän

Mun ja ruuan välinen suhde tulee tuskin koskaan olemaan täysin normaali ja mä tiedostan sen itse aivan hyvin. Monien silmään mun tottumukset ruokapydässä ovat aivan normaaleja ja se riippuukin ihan päivästä, tunnista tai muutamasta sanasta, mitkä voi laukaista mun ajatukset taas syömishäiriöön ja sen paratiisiin tai helvetin tuskaiseen ja kituiseen aikaan. Myös mun näkemys käydystä bulimia vaiheesta tai elämäntavasta, hetkestä riippuen, vaihtelee todella paljon. Voin vihata sitä sieluni ja jokaisen soluni voimalla, ja voin rakastaa sitä kuin omaa lastani tai äitiäni. Voin kehua ja vannoa kuut sekä taivaat sen sairaan ja samalla ainoan oikean elämäntavan nimeen.

Bulimia näkyy mun pään sisällä enemmän kuin missään muualla. Sinne se on kasvattanut juuret ja versovat taimet. Niitä me sitten leikellään poikaystäväni kanssa pois, tai ehkä se joutuu tekemään sen yksin. Mulle bulimiasta on tullut ystävä, olen itse itselleni sielunkumppanini. Säälittävää, mutta mitä muuta voisi olettaa tytöltä, joka sylkee ruokaa ja työntää sormia kurkkuun, ettei lihoisi tomaatista ja terveellisestä kotiruuasta -ei yhtään mitään.

Ja se o vaikuttanut meidän parisuhteeseen lujittaen ja heikentäen sitä, omaan minäkuvaani ja keinoon käsitellä asioita. Oksentaminen on kuin oikopolku onneen, huono, mutta toimiva sellainen. Suurien tunnevyöryjen keskellä se on kuin itsensä tyhjentämistä kaikesta saastasta, se on kuin puhdistautumisrituaali, ripittäytyminen ja pääsylippu kauneuteen. Se on myös tapa tuhota itsensä, hampaansa ja terveytensä. Mutta bulimian äänin päässä sanoo aina, että se on sen arvoista. Ja ihan oikeasti minä vieläkin voin uskoa sitä, jos vain antaisin itseni kuunnella sitä.

Nykyään elän ilman tuota pääsylippua, rakkaalla lapsella monta nimeä, kuten on tapana sanoa. Vaikka olen onnellisempi ilman jatkuvaa pahaa makua suussa, kaipaan niitä aikoja, eikä ajatusmaailmani poikkea keijuprinsessojen ja muiden syömishäiriön kanssa kamppailevien kanssa paljoakaan. Tuntuu typerältä myöntää, etten koe olevani erityinen ilman bulimiaa, vaikka sitä sairastaa moni muukin kuin vain minä. Mutta minä koin olevani erityinen sen takia, että minä hallitsin sitä. Ja nyt en tiedä, haluanko päästää siitä ikinä irti vai roikunko sairaassa ajatusmaailmassa aina pieniä hetkiä, sillä en minä siellä ryve koko päivää. Kuten sanoin, suhtautumiseni bulimiaan on kuin hetken mielijohde, siinä ei ole mitään järkeä.

Sä olet niin viehättävä, ettei sitä sanoiksi voi pukea

Ei minun rakkaani tarvitse kirjoittaa sinusta sellaista, mitä jo olet.

Viimeinen matka

Riko minut sinun eropuheillasi pieniksi palasiksi ja ripottele ilmaan tuhkan lailla. Riko minut, niinkuin kuolevaisen voi ja anna minun päästää se sisälle.

Tossun alla

Bulimia on pala taivasta niin kauan, kun sen osaa pitää renkenä. Ja jos sinä rakkaani antaisit sen tulla, se olisi yhtä tossun alla, kuin minä olen sinun kanssasi.

Kaikki mitä sain

En uskalla päästää bulimiasta irti, sillä lopussa se on ainut, mitä minulla on.

Sä oot mun päivänsäde

Rakastan niin, että taivaskin jytisee. Voi rakkaani, ethän sinä koskaan päästä meitä erkanemaan.

Se sai mut halvalla

Olen myynyt sieluni paholaiselle
ja sen nimi on bulimia.

Netistä sinä löydät kaiken muun paitsi rakkauden

Pienillä teoillasi sinä muserrat minun käsitykseni itsesäni kokonaan, niin että minä en ole enää kaunis tai haluttava. Enkä minä rakkaani ole sellainen tyttö, joita sinä katsot netistä. En ole, vaikka riisuisin viimeisenkin vaatteen ja kulahtaneen esiripun. Minä olen sellainen, että kun sinä tulet töistä kotiin, katsot mielummin xhamsteria kuin minua, ja yöllisten pusuttelu hetkien sijaan käännät kylkeä tai siirrät käteni syrjään. Enkä minä tästä voi rakkaani syyttää ketään muuta kuin itseäni, kun minähän se tässä olen lihonut ja paljon.

Sielusi kuva

Pure, pure niin että jumalatkin armahtavat minua. Ja piirrä meidän verellämme ikuisuuden lupaus, joka virtaa suonissa kuohuvana viininä. Ja rakasta minua kuin ensirakkauttasi, sillä minä olen se, joka sinulle suukottaa unihiekkaa kaulalle ja korvan lehtiin.

Ovi raollaan

Ja lopulta me kaksi suukotamme toisiamme kaulalle ja nivustaipeisiin. Oi rakkaani, ethän sinä koskaan päästä minua ovelle asti.

Et peri maata

Minä tiedän sinun salaisuutesi ja minä näen sinun valheesi. En minäkään rakas kaikkea kestä, en, vaikka sinä ehkä luuletkin niin.

Joku on piirtänyt ilmaan harmaita puita

Elän maailmassa, jossa mielikuvitus on taivasta rikkaampaa. Rakkaani älä anna tämän jatkua, sillä ihmisen ei ole hyvä elää näin.

Sinä et valehtele

Mutta kauniiksi sinä et minua sano, vaikka kuinka yritän kalastella sanaa suustasi.

Rakkaus on rohkeille

Pure minun kaulaani sinun sielusi kuva
ja rakasta minua
vaikka siinä henki menisikin.

Ehkä vielä toivunkin

Ja sitten kaikella on sinun kasvosi ja minun tekorusketuksenikaan ei enää mene laikuille.

Sen minä lupaan

Että vielä minä alttarilla sinua suutelen.

Yhdelle silmäparille lisää katsottavaa

Ärsyttää asiat, joita sä et huomaa, mutta joita ei ääneenkään voi sanoa.

Ja eilen sinä kurkistit padon toiselle puolelle

Mielessäni on pato ja majavia. Heikkona hetkenä patoon tulee reikiä ja silloin mä itken räkä poskella syömishäiriöitäni. Mutta kun majavat korjaa reijät, mä olen taas yksi maailman onnellisimmista ja ulkoapäin tervimmistä ihmisistä.

Jotain minussa meni vikaan

En enää jaksa olla vahva, vaan annan sen kuiskuttaa korvaan tyhjiä lupauksia, siitä miten puhtaampi minä olisin, kun oksentaisin. Ja sitten, kun minä kerron sinulle, etten ole vahvempi kuin tämä sairaus sinä sanot minun pilanneen kaiken. Enkä minä tiedä, miten sinä pystyt elämään näin heikon mielen ja rikki menneen sielun kanssa, kun minä ainakin voisin päästää tämän jo maan alle lepäämään saastaisena kuin syntinen.

Sillä on koti ja sillä on sielu

Ja sitten tytön sielu on niin täynnä saastaa, ettei Paavikaan anna sen syntejä anteeksi. Ja se istuu illasta kahdeksanteen sängyssä niin, että hämähäkitkin rakentavat kotiaan sen sormiin ja varpaiden väliin. Sitten se hymyilee ja kuiskaa, että kaikki on ihan hyvin, vaikka harakanpesiä ei saa enää saksillakaan selvitettyä.

Sanovat sitä heikkoudeksi

Kanssasi olen löytänyt itsestäni uusia piirteitä, sellaisia joiden olemasta olosta en ole edes tiennytkään. Parisuhde kasvattaa rakas, sanot ja silität poskipäitäni enkelin siivelläsi. Mutta minua pelottaa, ettet sinä osaa rakastaa minua tällaisena. Sillä ainakin minun on ollut vaikea hyväksyä jatkuvasti muuttuvaa mieltä ja väsynyttä ruumista. Että jos minä en pysty rakastamaan itseäni,  niin miten sinä nuin kauniina voisit, kun minäkään en siihen mielenheikkoudeltani kykene.

Sinä teet päivästä kauniin

Minä inhoan kaikkia niitä öitä, joina sinä et ole vieressäni. Ja kaikkia niitä päiviä, joita sinä et jaa kanssani.

Vajotaan yhdessä 5-vuotiaan tasolle, kun ei tässä muuhunkaan pystytä

Onko sulla raskasta nyt, eikä se haittaa vaikka rupeaisit itkemään, se sanoo ja katsoo mua kuin vapahtajaa. Räpyttelen silmistä kyyneleitä pois, vaikka enkelin silmillä se huomaa ne, vaikkei mitään valukaan patojen läpi. En mä voinut sanoa, että mä olen ollut henkisesti ihan rikki ja raivona sen lapselliselle käytökselle ja miettinyt välillä, että mitä helvettiä nyt taas. Ja nytkin se lähti taas juomaan, ja sanoi ettei tule edes yöksi kotiin. Ja sitten se vielä kehtaa suuttua, kun Herra tammikuu laittaa viestiä, vaikka itse ei edes kysy, mitä mä olin suunnitellut.

Ja sitten sortui kulissit

Ja tytöstä tuli säälittävä paska, joka kaikkien lupauksien jälkeen oksensi leipää viemäriin ja miettti millaisia kukkia haluaisi haudalleen.

Valssi, jossa lasketaan kolmeen

Tyttö puhuu äänellä joka värisee tai sitten se ei puhu mitään. Ja poika huutaa kiroten tai sitten se lyö.

Olen väsynyt

Olen väsynyt päiviin, jotka eivät halua loppua ja riitoihin, jotka vieläkin odottavat päätöstään. Olen väsynyt valuviin kyyneleihin ja hetken mielihaluihin, jotka kulkevat päivien kanssa käsikädessä. Olen väsynyt itseeni ja omaan epätäydellisyyteeni, jatkuvaan painon kasvuun ja paksuihin käsivarsiin. Mutta kertaakaan rakkaani, minä en ole väsynyt sinuun.

Puhut käärmeiden kieltä

Sinä viillät minua auki uudestaan ja uudestaan. Enkelin siivilläsi hierot lisää arpia käsivarsiini ja reisiin. Ei rakas ennen näin ole sattunut, ei vaikka ne on sanoja vain.

Enkä minä halua olla taas ainut jota sattuu

Enää et sano minua kauniiksi, mutta pursuavista reisistä ja erikokoisista  rinnoistani sinä voit mainita. Etkä enää pidä lupauksiasi, vaan niitä sinä voit rikkoa humalasi kanssa samalla, kun kerrot villejä vuosiasi niin baareissa kuin makuuhuoneen puolellakin ystävillesi. Ja minun harvat exäni sinä voisit hakata tuosta nuin vaan,  mutta jos sinun kajottaisiin, katoaisi puoli Suomea tuosta nuin vaan. Ehkä minä olen katkera tai sitten minä vaan pelkään, etten minä eroa heistä muista mitenkään, sillä minulle sinä olet ollut jotain niin korvaamatonta.

Nainen on käärme

Sinä annat ajatuksiisi tilaa toiselle naiselle, sellaiselle joka sitä ei ansaitseisi. Ja sinä riskeeraat meidän parisuhteemme omien mielihalujesi vuoksi. Niin että sen minä vielä ymmärrän rakkaani, että sinä ajattelet koskettavasi toista, mutta sitä minä en enää kestä, kun sanot, ettet osaa sanoa olemmeko me arvokkaampia kuin se käärme, joka yrittää kierosti vietellä sinua.

Yksinkertaisesti

Vaikea aloittaa

ja vaikeampi lopettaa

mutta vaikeinta rakkaani

on tulla takaisin

Tarvitsen sinua

Näen lastenrattaat eteisessä ja sinun pitelevän pientä mahaani. Oi rakkaani, minä haluan meille pienen kaksion ja vakaan työpaikan, millä turvata tulevaisuus venäjän uhkilta ja terroristi-iskuilta. Minä ihan oikeasti rakkaani tarvitsen turvaa ja sinua. Nytkin, kun aamupahoinvoinnit ovat alkaneet, tai ehkeivät ne koskaan edes loppuneetkaan.

Mene, kun vielä aurinkokin paistaa

Älä ole kulta tuollainen,sanot, vaikka perheitä menee rikki ja ihmisiä kuolee nälkään. Älä itke rakas, minä tulen aikaisin kotiin, mutta entä ne, jotka eivät koskaan pallanneet Dearling, entä ne.

Sinä tärisytät minua

Olen kirjoittanut sinut väärin, sen minä rakkaani myönnän. Mutta kai sinä joskus olet sen ansainnut, en minä tiedä. Mutta sen minä tiedän, että yöllä herätessäni tärisin; en pelosta enkä kylmyydestä. Minä tärisin, kun katsoin sinua siinä. Sinä olit niin kaunis, että pimeydestä huolimatta siristin silmiäni ja hengitin tuoksuasi kuin morfiinia sisääni.

Vain minusta olisit päihtynyt

En minä paljoa juo, sanot hymyillen ja suutelet otsaani ennen kuin painat oven kiinni ja astut punaisen volvon kyytiin. Mutta en minä rakkaani siitä itke, että sinä juot, vaan illallisesta, jonka katan vain itselleni ja yöstä, jonka nukun yksin. Rakkaani minä en halua olla ilman sinua, enkä minä halua menettää sinua alkoholille, joka sinut palauttaa kotiin viinan hajuisena ja väsyneenä. Etkö sinä Dearling nää, miten se ei sovi sinulle niinkuin minä sovin; saumattomasti kuin ilma ja pehmeästi kuin rakkaus.

Horisontin taakse

Kosi minua rakkaani auringon laskiessa, niin kasvatetaan yhdessä kaksi lasta ja kissanpentu. Ja eletään yhdessä niin, että haavatkin vapisee rakkautemme tähden.

Nälkä on kaveri

Enää ei tee mieli syödä ja sekin tunne tuli ihan hiljattain, kun lopetin oksentelun. Nykyään nälkä on kaveri ja siitä tunteesta ajan kanssa oppii nauttimaan, kun vatsaa painaa ja oloa heikottaa. Emmä silti tällä laihuutta kaipaa, vaikka mä välillä kuvotankin itseäni. Ei mun vaan tee mieli syödä, mutta en minä sitä Dearling niin vakasti ottaisi, että yöunetkin menisi.

Ja sitten Dearling, lue rivien välistä

Ihminen on alaston vasta silloin, kun hän päästää toisen näkemään ajatuksensa. Ja minä olen nyt, jos sinä vain haluat nähdä minut.

Lupasit paljon, annoit et mitään

Minä muistan sen onnen, joka vatsan pohjassa kupli kuohuvana viininä, kun sinä kerroit tulevasi luokseni pysyvästi. Nyt kuplista on jäljellä enää laimeat hiilihapot ja suolaiset kyyneleet poskilla, kun sinä pilasit kaiken, etkä koskaan rakentanut kotia kanssani, missä elää onnellista elämää.

Ovi raollaan

Tarvitsin jotain uutta mitä hoitaa, ennenkuin olin valmis hautaamaan vanhan.

Entinen

Exällä on enää yhdeksän sormea ja se yritti peitellä sitä tänään alkon jonossa. Vittu mikä luuseri siitäkin on tullut. Mua melkein säälittää.

Liaton

Olen puhdasta kuin ilma jota hiljaa suutelemme auringon laskiessa.

Herään

Tuntuu kuin olisin täynnä kesää ja rakkautta. Ja pitkästä aikaa ei edes väsytä. Dearling perhosia on vatsassa, vaikkei mitään edes tapahdu.

Päästin sen sisään

Kaikki vain ihmettelevät, mistä sairaus on löytänyt minut. Mutta itse minä olen tietämättäni antanut sen tehdä ruumiistani kodin itselleen.

On ihan normaalia

On parempi olla kotona ja katsoa elämää, millaista ei koskaan sietäisi, kuin asua muualla ja tehdä samoja virheitä. Ja muutenkin nykyään on ihan normaalia, että on huonot kotiolosuhteet. On oikeastaan muotia, että jompikumpi vanhemmista on narkkari tai vähintään alkoholisoitununt. Ja jos masennusta tai syömishäiriötä ei löydy kotoa, niin poika/tyttöystävällä heittää päässä. Kaikista cooleinta kuitenkin on, jos oma pääkin on sekaisin (muutenkin kuin piristä tai heroiinista).

Hengittää hitaasti

Syön aamuisin kolme pilleriä ja iltaisin yhden. Ja juon niin, että papereissa lukee alkoholin häiritsevän elämääni. Juo viikolla ja polttaa kahdeksan savuketta päivässä. Sitten äiti itkee niin, että melkein hävettää. Se syyttää itseään ja sinä muutat meille katsomaan minun perääni. Kyllä Dearling, minä olen ihan kunnossa, enkä tällä kertaa tunne edes valehtelevani.

Nukkuisin ruususen unta

En jaksa aina olla väsynyt. En jaksa. Ja tällä kertaa Dearling, minä en ihan oikeasti jaksa.

Luulet etten tiedä

Mutta katseesi kertoo jo kaiken sen, mitä sinä et minulle pysty mykkäkoulultasi kertomaan.

Ikuiset lapset

Annettiin lapselle kaunis nimi yön pikkutunneilla ja luovuttiin samalla ajatuksesta yhteisestä kodista, kissasta ja velkalaskuista. Hoppuiltiin Dearling ehkä vähän liikaa, kun nimeksin olisi tullut Sattuma ja kissasta minun kanssani pelkkä siivellä eläjä. Mutta hauskaahan se oli, kunnes totuus löi kirveellä päähän järkeä. Sitä minä en kultaseni kiellä, vaikka kai meidän olisi jo aika aikuistua.

Hiipuva liekki

Kaiken jälkeen sinä pyydät anteeksi, mutta eikö rakkaani nyt ole jo liian myöhäistä puhallella hiipuvia kipinöitä suurina riehuviksi paloiksi.

Siitä on kuolematon feenikslintu tehty

Medän suhde toimii kahdella periaatteella: torjumalla tai torjutuksi tulemisella.

Erkanee pois

Että ei tässä sitten enää varmaan mitään järkeä ole.

Kuin kuolleet

Tarttuu kaulasta
Dearling
tänään viimeisen kerran
pakottaa olemaan hiljaa
jää, jää mun luo
se huutaa
ja minä kuolen
kuin halvaantuneena annan
sen ottaa minut valtaansa.

Sanovat tätä parantumisen aluksi

Jos olen rohkea Dearling, tämän loppu alkaa huomenna. Sillä tänäänkin minä olin niin heikko, että oksensin, vaikka näin sinun pettyneet ja huolestuneet kasvosi. Ja minua hävetti niin, että maakin vajosi altani.

Ja elämä jatkui sittenkin

Sinä kysyt, olenko minä vieläkään päässyt tammikuun ylitse. Ei rakkaani, ei siitä ikinä pääse yli. Mutta hiljalleen, sen häpeän kanssa oppii elämään.

Luurankoja kaapissa

Ei puhuta hänestä ja vaijetaan samalla muistakin menneisyyden luurangoista. Piillotellaan Dearling kaapeissamme kuin homot konsanaan. Ehkä sinä häpeät. En minä tiedä, mutta tyytyväiseltä sinä et ainakaan näytä. Niin että voi meitä rakkaani, voi meitä ja salaisia muistojamme.