Sinä maustat soppaa, joka jo valmiiksi keitettiin

Sinä kysyt minulta, miksi olen niin tyly sinua kohtaan. Ja kun minä vastaan sinulle, sinä huudat ja aloitat hänelle mykkäkoulun niinkuin minullekin silloin joskus. Ja sinä kerrot, että minusta liikkuu ilkeitä juoruja, mutta ne eivät liikauta minua pätkääkään, kun tiedän totuuden ja sinut. Sinä niin kovasti yrität murtaa minut maahan ja siinä sinä rakkaani olet onnistunut harvinaisen hyvin, niin että jospa sinä osaisit olla ylpeä saavutuksestasi. Muuta minä en enää toivo.

Hänet sinä haluat

Sinä kerrot minun sepittävän satuja ympäri kaupunkia. Sellaisia, missä meissä on jotain ja sinä olet tehnyt ihmetekoja minulle. Sinä kerrot, että minä kuvittelen omiani ja pyydät ystävääni ulos. Sinä et kerro meistä mitään, ehkä sinä häpeät. Lauantaina te menette ajelulle ja sinä haluaisit hänet lämpöpeiton alle viereesi. Minä makaan peiton alla rukoillen, ettei lauantai ikinä tulisi ja piirrän käsivarteen kynnellä punaisia puolikuita.

Älä vie häntä minulta, älä vielä tänään

Aamulla minä haluan itkeä sinut ulos ja olla syömättä mitään koko päivänä. Yöllä sinä olet viestitellyt ystävälleni ja jutellut hälle tuttavallisemmin kuin minulle. Sinua kiinnosti, mitä hänelle kuului ja mitä hän aikoi tehdä. Minulta sinä et ole kysynyt mitään sellaista. Muistathan sä ettei kaverin eksään saa koskea ja hän vannoo pitävänsä näppinsä erossa, mutta minä tiedän miten ovela ja kiero sinä osaat olla.

Pelasta minut ruumiilta, joka toimii väärin

Minun täytyy syödä ja oksentaa sinut aina uudelleen kerta toisensa jälkeen. Olen niin väsynyt itseeni ettei häpeäkään enää tavoita minua, kun suklaat ja porkkanaletut valuvat suihkun lattiaa pitkin kohti päätepysäkkiään. Sormilla tungen sinun rippeesi vielä viemäristä alas. En minä tiedä miksi niin pitää tehdä, mutta kun sinuun ei auta puhuminen tai aikakaan, niin en minä tiedä mitä muutakaan voisin enää tehdä.

Sinä toit hänet ilman tuoksuasi minulle

Sinä olet tuhonnut minut niin , etten minä enää pysty tuntemaan mitään muita kohtaan. Tänään minä makoilin sen toisen kanssa päivästä pitkälle iltaan asti. Päästin lähelle ja annoin silittää sääriä ja suoristaa rypistyneen paidan helman. Annoin kutittaa vatsasta ja vertailla minun palelevia sormenpäitäni hänen omiaan vasten. Päästin hänet lähelle niinkuin sinutkin joskus. Mutta minä päästin hänet lähelleni vain huomatakseni, etten ole päässyt sinun ylitsesi. Etten minä vielä ole valmis sinusta vaan kirjoitan sinulle viestin missä kerron päivästäni ilman häntä. Minä kaipaan meitä niin pirusti. Ei minusta mitään tule ilman sinua. En minä halua tulla miksikään.

Ole onneni mun

Ehkä rakkaus ei ole meitä varten. Se on vain kauneille ja rikkaille. Me vähävaraisemmat saamme tyytyä onnen rippeisiin. Ei se paljoa ole, mutta pahemminkin voisi olla.

Ja mulla ois toinen mies

Aamulla minä herään ystäväni pienestä sängystä hikisenä peittoon kääriytyneenä. Kerron hänelle mielessäni olleen toinen mies koko aamun ja lyhyen yön. Sitten minä huomaan kuinka sinä taas vilkut näytölläni ja kaikki aikaisemmat puheeni hänestä ovat kaionneet pois.

Jotain hyvää sinussa täytyy olla

Sinä et sitä uskoisi, jos minä kertoisin sinun ansiosta minun tavanneen miehen, joka sanoi minua kauniiksi ja mietti miten murtaa jää väliltämme. Että sinun neitimäinen viivyttelysi ja pikasuihkusi, jotka kestivät pidempään kuin minun kylpyhetkeni, olisivat voineet tuoda hänet elämääni. Sen takia minä en kerro sinulle mitään, kun sinä pyydät minut katselemaan laiturilta lähteviä aluksia ja minä vain toivon, että sinä tekisit päätöksesi minun suhteeni.

Minä olen valmis sinusta

Hiljalleen minä olen alkanut hyväksymään meidän tilanteemme. Siihen minä tarvitsin palelevia sormen päitä, uuden vihamiehen, keväisen auringon, oksentelua ja loputtoman väsymyksen. Mutta nyt rakkaani tammikuun ja yhteisen perjantai-iltamme jälkeen minä alan ymmärtää meitä enemmän kuin koskaan ennen. Suorastaan valaistun siitä tiedosta, että sinä et enää palaa minun luokseni tai soita keskellä yötä. Ja hiljalleen tämä elämä on alkanut menemään ihan hyvin ilman sinuakin, vaikka paremminkin kai voisi olla.

Meistä ei koskaan mitään tullut

Typerintä tässä on se, miten minä annan sinun käyttää tunteitani sinua kohtaan väärin. Sinä käytät niitä minua ja meitä vastaan. Kerrot sanattomasti, että tämä kaikki on ihan okei, vaikka tosi asiassa kaikki mikä meissä on, on aivan pielessä. Mutta onneksi jos minä nyt järjellä ajattelen , niin mitään meitä ei ikinä ole ollut, vaan sinkku status on koristanut meidän molempien seiniä jo melkein vuoden. Niin että sydän parka se typerä tässä on, kun antaa sinun jäädä elämään haamuna sisäänsä.

Ollaan hiljaa, ettei kaipauskaan meitä muistaisi

Minä näen sinut niin täydellisenä, etten kestä katsoa enää yhtäkään kuvaa sinusta. En tiedä  miksi kiusaan itseäni näin, että miksen minä päästä sinusta jo irti ja anna meidän vain olla. Eilen sinä teit taas minulle selväksi, ettei sinua kiinnosta puhua minun kanssani. Joskus minä jopa mietin , miksi vaivaudut edes vastaamaan minulle. Täydellinen hiljaisuus voittaisi tämän teeskentelyn välillämme. Se ehkä olisi nyt parasta meille, minulle.

Minä olen pysähtynyt

Se sanoo etten minä ole kehittynyt yhtään , vaikka olen viettänyt sen luona satoja päiviä ja lähemmäs tuhat tuntia. Se kysyy, että onko tää sittenkään mun juttu ja mitä tää antaa mulle. Minä en osaa vastata mitään muuta kuin , että tän avulla mä tunnen itseni kauniiksi. Se katsoo mua pitkään ja sanoo ettei se riitä, mutta mikä muka riittäisi, kun pitäisi aina olla niin perkeleen täydellinen.

Minä en tiedä, mitä sinä haluat minusta

Ehkä minä olen sinulle vain helppo saalis, jolle voi soittaa aina kun siltä tuntuu. Ja aina ei tarvitse edes soittaa, vaan usein pelkkä viestikin riittää. Ehkä minä olen sinun tylsien perjantaitesi pelastus, kun kaikki muut ovat katsomassa auringon laskua ja kaatavat kultalonkeroa kurkusta alas. Mutta ehkä sinä ymmärrät nyt tai ainakin joskus minun olleen niin helppo, koska tiesin haluavani vain sinut.

Sinä toteutat minun painajaiseni

En tiedä miten kirjoittaisin sinut tänään, sillä eilen me näimme kuukausien jälkeen ja sinä puhuit parisuhteesta sekä toisista naisista. En tiedä miten kirjoittaisin sinut, sillä sormeni kaipaavat vielä lämmintä ihoasi ja turvonneet huuleni rumia viiksen alkujasi. Minä olen niin onnellinen sinusta ja aurinko paistaa läpi vihreiden hiirtenkorvien.

Ole vain minun

Minä haluan kirjoittaa sinut
niin kauniisti että te ymmärrätte kaipuuni
mutta niin rumasti
että jään viimeiseksesi.

Valot sammuu

Minä en saa näitä muistoja pois minun mielestäni, enkä pysty liikkumaan eteenpäin. Olen alkanut näkemään sinusta taas unia. Ne ovat painajaisia, jotka antavat meille turhaa toivoa. Minä en tiedä onko tämä rakkautta vai silkkaa hulluutta, joka enteilee alkavasta mielenhäiriöstä. Laskin vahingossa, että sinun suudelmastasi on aikaa kolme kuukautta. Nauroin melkein itseni kuoliaaksi, mikä olisi ehkä ollutkin ihan järkevää. Mutta eikai kukaan nyt haaveile puolta vuotta miehen perään, jonka kanssa vietti vain tammikuun ja yhden illan roskapaikalla.

Muistatko

Se oli aitoa.
Sinä ja minä.

Sinä kadotit rakkauden, jota minä rakastin eniten

Minä en pelkää mitään niin paljoa kuin sinun sanojasi ja minun yksinäisiä öitäni. Minä pelkään sinun todelta tuntuvia kasvojasi minun mielessäni ja viestejä iskuhymiöineen. Etsin meihin lohtua lapsuuden idoliltani. Mua armahda nyt, älä leiki mun tunteilla, mutten löydä itsestäni voimia kertomaan sinulle mitään. Sinä saat minussa taas aikaan halun olla pieni ja heikko. Sinä et ole hyväksi minulle. Vaikka mä huudan rakasta, rakasta mua, sinä käännät minulle selkäsi ja sanot oli kiva nähdä.

Vielä joskus

Sitten kun minä olen tarpeeksi vahva ja kasvanut sinusta yli, minä poltan äitisi hanskat ja koristelen puhelimen kuoret valkoisilla helmilläsi.

Ei rikkinäinen saisi tuntea näin

Näin sinut tänään parkkipaikalla autosi kanssa. Joskus minä istuin siinä sinun vieressäsi ja nauroin. Nauroin niin paljon ja rakastin ihan liikaa. Nyt kaikki ne perhoset vatsassani ovat kuolleet ja meidän yhteinen aikamme valunut tiimalasista loppuun. Silti minä kaipaan sinua ja sitä tunnetta, minkä sinä sait minussa aikaan. Ja minä toivon, ettet sinä ikinä unohda minua. Ja kerrot heille kaikille, miten onnellinen minä olin sinusta. Miten minä rakastin ja valvoin öitä kanssasi. Kerro heille, että minä uskoin jokaisen sinun sanasi. Kerro, miten typerä minä olin luottaessani sinuun.

Sinun hohtosi alkaa kadota

Aamulla herätessäni en muista nähneeni sinua. Enää käteni ei haparoiden etsi lämpöä peiton kulmasta. Enää en odota törmääväni sinuun käytävällä tai kadun tienoilla. En voisi sanoa olevani onnellinen. En voisi sanoa kaiken olevan kunnossa, kun itken puoli yhdeksän aikaan opiston parkkipaikalla ja kiroan elämääni. Mutta sen minä voin rakkaani sanoa, etten minä enää muista milloin olisin halunnut sinua.

Valehdellaan pienemmäksi vahinko

Katson seinääsi vain varmistaakseni parisuhdetilanteesi. Tiedän, etten saisi tehdä niin. En saisi edes ajatella sinua, mutta jos me leikimme minun tehneen niin vahingossa, olisivatko asiat yhtään paremmin. Ja jos me valehtelemme, etten ollut iloinen sinkkustatuksesta, voisinko huomenna jatkaa elämääni ilman sinua.

Me olemme pieniä lumiukkoja takapihallasi, jotka aurinko sulattaa

Aamulla minä en pysty olemaan ajattelematta meitä ja radiosta soi Samuli Putro. Minä annan itseni tehdä aikamatkaa tammikuun, vaikka lumet ovat jo sulaneet ja puut kuuntelevat salaisuuksia hiirenkorvin. Matkani kestää lyhyen hetken, ikuisuuden vain. Siinä hetkessä minä kerkeän muistaa, miten tärkeä sinä olet minulle, ja tämä unohtaminen käy aina vain vaikeammaksi.

Kerro mihin minä pystyn

En pysty katsomaan sinua silmiin, enkä edes tiedä, haluaisinko olla kykeneväinen siihen. En pysty kutsumaan sinua oikealla nimelläsi, se ei sovi suuhuni yhtä hyvin kuin lyhenteet ja peitenimet. En voi olla tulematta kouluun katsomatta, onko autosi parkkipaikalla, vaikka tiedän, ettet ole täällä. En pysty katsomaan instagramkuviasi tai lukemaan facebook seinääsi tuntematta helvetinmoista kaipuuta. Joku sanoi joskus, että aika parantaa haavat, mutta sinä et ole haava. Sinä olet kultainen muisto, joka paksunee päivien vieriessä. Ja kuka nyt kullastaan haluaisi luopua?

Unohduksella on sinun kasvosi ja rumat viiksen alkusi

Tästä päivästä lähtien minä kuljen kaupungilla silmät sidottuina, ettet sinä rakkaani enää pääse tasaisen epätasaisesti muistuttamaan minua olemassaolostasi. Ja sitten, kun minä olen tyhjä sinusta, poltan valkoiset hanskasi, jotka ovat olleet laukussani tammikuusta asti. Mutta nyt ne vielä kulkevat mukanani minne ikinä menenkään.