En minä paljoa juo, sanot hymyillen ja suutelet otsaani ennen kuin painat oven kiinni ja astut punaisen volvon kyytiin. Mutta en minä rakkaani siitä itke, että sinä juot, vaan illallisesta, jonka katan vain itselleni ja yöstä, jonka nukun yksin. Rakkaani minä en halua olla ilman sinua, enkä minä halua menettää sinua alkoholille, joka sinut palauttaa kotiin viinan hajuisena ja väsyneenä. Etkö sinä Dearling nää, miten se ei sovi sinulle niinkuin minä sovin; saumattomasti kuin ilma ja pehmeästi kuin rakkaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti