18. kesäkuuta 2013

Katumus iskee aamulla vapinan kanssa

Sinä kerrot olevasi huolissasi minusta ja minä soitan sinulle kello kaksi maailman säälittävimmän kännipuhelun. Minä kerron sinulle, etten vieläkään ole päässyt sinun ylitsesi, mutten kuitenkaan muista sinun vastaavan siihen mitään. Myöhemmin illalla minä oksennan sinua ulos keskelle liikenneympyrää ja pusikkoa, missä kukkii valkoisia liljoja. Sitten tulee mies, jonka minä vien kotiini ja minä mietin sinua, kun maistelen hänen huuliaan.

Ei kommentteja: