He laulavat meidän lauluamme ja unohtavat sanat, kun tumma puro alkaa valua kasvoillani. He laulavat liian kauniisti ja iloisesti tietämättä meidän tarinaamme. Se pitäisi laulaa äänettömästi sinun äänelläsi, sen pitäisi olla tabu josta ei puhuta. Mutta he laulavat sen kauniisti, niin että minä muistan tammikuun ja sen, miten sinä veit minut kotiin käestä pidellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti