Sormet vielä tuntee, mutta pää ei kestä

Aamulla viillän keskisormeen kolme sievää ja punaista hehkuvaa viiltoa. Töissä ne kertoo, että mukava nähdä sua ja ne hymyilee kuin oltais ystäviä konsanaan, vaikkei kaikki edes nimeäni muista. Tekisi mieli etsiä jostain laatikosta puukko ja leikata sen yhden ämmän tekoripset juuriaan myöten pois, kun se kuvittelee olevansa niin räpsysilmä muoviliuskineen. Huomenna minä soitan pomolle ja kerron olevani sairas, että ei minusta töihin ole tai mihinkään muuhunkaan.