Mä makaan langenneen enkelin sängyllä ja se kuorsaa tuossa vieressä niin, etten mä saa nukutuksi. Kello on jotain puoli kolme, kun mä tutkin sen asuntoa hiippailemalla olohuoneessa ympäriinsä. Mua pelottaa ja samalla oksettaa, kun kaikkialla on neuloja, ruiskuja ja tyhjiä tölkkejä. Emmä saatana tällaiseen aijo jäädä, mutta emmä kyllä tiedä, miks palaan aina takasin sen luokse muiden miesten lähdettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti