Olenko niin suuri, että minut huomattaan kun katoan

Häpeän kirjastossa silmäni pois päästä, kun kyykin hyllyjen välissä syömishäiriökirjojen kanssa. Mies katsoo liian pitkään ja asettaa kirjan paikalleen. Se varmaan luulee, että poden jotain ongelmaa pääni sisällä. Lainausjonossa käyn kiivasta taistelua itseni kanssa ja tungen kirjat laukkuun ennen kuin mies on merkannut ne lainatuiksi. Palautan niistä ohuimman huomenna ennen kuin kukaan huomaa, vaikka se on niin pienikin, ettei se jättäisi suurta aukkoa hyllyyn, vaikken sitä palauttaisikaan.