Minä huudan, muttei kaipauskaan saa häntä jäämään

On ihan tyhmää, että A:n kaveri säätää nyt sen huoran kanssa ja esittäytyy sen vanhemmille ihan niinkuin minäkin tein joskus. Ja on ihan tyhmää, että minä kuulen sen kaverilta, että huora on napsinut katumuspillereitä sen jälkeen, kun se on ollut sillä yötä. Kyllä munkin teki eilen vaan parin viinalasillisen jälkeen käpertyä sen syliin ja sanoo, että kyllä mä annan sille anteeksi. Mut ei me vaihettu sanaakaan koko yönä, vaikka se kävi kaksillakin tikatuttamassa itseään ja huppari valui sen verta vasta kuuratulle lattialle. Mä olisin halunnut halata sitä tai ihan edes vaan hipaista sormenpäällä, että olisin tuntenut vielä kerran ees sen ruumiinlämmön. Mut se joskus viiden aikaan päätti lähteä kotiin nukkumaan ja mä katsoin sitä kuin vapahtajaa, kun se sulki oven perässään, eikä edes vilkaissut mua. Emmä tiedä, miksi helvetissä meidän pitää pyöriä samassa porukassa, kun en mä tällaista kestä, eikä sekään kovin onnelliselta näytä.