16. lokakuuta 2013
Päivällä on illan ajatukset huulillaan
Ennen se tapahtui vain iltaisin, mutta tänään ahmin jääkaapista aamiaiseksi lettuja, jugurttia ja kourallisen suklaamuroja. Sitten minä oksennan ja makaan vessan lattialla meikit levinneenä yrittäen koota itsestäni sen iloisen ja pirteän ihmisen taas esille. Ja siltikin minä myöhästyn tunnilta ja olen liian kiireinen mennäkseni syömään, ja joku kysyy mikä mulla on, kun näytän kuulemma väsyneeltä ja kalpealta. Minä jätän viimeisen tunnin välistä ja menen etsimään sinua salilta jalat täristen. Hoipertelen juoksumatolla niin kauan, etteivät jalkani enää kanna, enkä minä enää halua nousta ylös, kun sinä et olekkaan paikalla niinkuin aina ennen. Ja sitten tulee piemää ja kaikki on ihan hiljaa, niin että mulla on kerrankin hyvä olla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti