Et ehkä usko, kun kerron nyt alkavan helpottaa. Et ehkä hymyile, kun sanon olleeni syömässä toisen kanssa ja miettineeni, että voi kun sinäkin näkisit tämän, että on minusta muuhunkin kuin itkemään sinun perääsi. Tai ehkä sinä olisit ylpeä pikku prinsessastasi, joka vihdoinkin sai kokeilla tiaraa päähänsä. Ehkä sinä olisitkin onnellinen, kun minä alan päästä sinun ylitsesi. Tai saako sellaisesta edes olla onnellinen? Mutta minä en tiedä, mitä mieltä sinä olet yhtään mistään. Ensimmäistä kertaa ikuisuuteen minä en ole halunnut aloittaa keskustelua kanssasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti