Tee se niin, että minä muistan

Herään yöllä soittoosi. Siitä on vuosi aikaa, kun olin viimeksi puhunut jollekin niin kuin sinulle. Minä en tunnistanut numeroa tai ääntä. En muista keskustelua, muistatko sinä? Aamulla sinä olet sellainen uni, jonka muistaa vain hetken ajan. Painajaiset minä muistan, ne missä sinua ei ole.

Mutta nyt teen kaikkeni muistaakseni sanasi, ne tyhjimmätkin. Voisin soittaa takaisin, kysyä yöstäsi, minusta. Mutta minua pelottaa liikaa, niin minä en soita tai edes laita viestiä. Koska jos sinä olet se Prinssi oikea, soitat tänä yönäkin tai kävelet vastaan kadulla niin, että minä muistan.

Heräsin yöllä soittoosi ja sinä kysyit, että nukunko minä. Muistatko sinä?