Aamu, jolloin hymyilin ja hyräilin Ed Sheerania täyttäessäni kakkua, on kadonnut auringon lailla horisontin taakse. Sanat, joita lausuit eilen niin, että minä purskahdin itkuun, tuntuvat menettävän painoarvoaan riitojen keskellä. Ja hopeiset reunat, jotka ennen varjostivat synkempiäkin pilviä, ovat haihtuneet pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti