28. maaliskuuta 2015

Yksinkertaista

Minä en sinua ehjäksi rakasta. Minä en sitä haastetta ota vastaan, missä yrittäisin muuttaa sinua. Sillä sinä et muutu. Sinä olet ollut tuollainen, syntymästä kuolemaansi asti. Ja minä olen katsonut vierestä nousevaa kättäsi, mutten hyväksynyt yhtäkään lyöntiä. Enää minä en edes katso. Painan vain oven kiinni ja lähden.

Ei kommentteja: